Uutiset

Vettä hylkivä panssaripinnoite voi pian tehostaa aurinkopaneeleja ja tuoda suksiin lisäluistoa

Kesäkuussa Aalto-yliopiston tutkijat kertoivat kehittämästään pinnoitteesta Nature-lehdessä. Nyt pinnoitteesta aletaan kehittää lukuisia kaupallisia sovelluksia muun muassa rakennus- ja elektroniikkateollisuuden kanssa.
Taiteellinen kuva panssaroidusta superhydrofobisesta pinnasta, joka kestää iskuja ja hylkii nesteitä tehokkaasti. Kuva: Juha Juvonen.
Taiteellinen kuva panssaroidusta superhydrofobisesta pinnasta, joka kestää iskuja ja hylkii nesteitä tehokkaasti. Kuva: Juha Juvonen.

Aalto-yliopiston professori Robin Ras on tutkinut ryhmänsä kanssa superhydrofobisia eli erittäin vettä hylkiviä materiaaleja yli kymmenen vuoden ajan. Kesäkuussa 2020 ryhmä kertoi arvostetun Nature-lehden julkaisemassa tutkimusartikkelissa uudesta pinnoitteesta, joka hylkii paitsi tehokkaasti vettä myös kestää hyvin kulutusta. Kyseessä on merkittävä läpimurto, sillä tähän asti superhydrofobiset pinnat ovat olleet alttiita viilloille, naarmuille ja lommoille.

Nyt tutkimusryhmä on saanut Business Finlandilta rahoituksen innovaation kaupallisten sovellusten tutkimiseen, sekä Jane ja Aatos Erkon säätiöltä ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä erillisen Tulevaisuuden tekijät -ohjelman rahoituksen pinnoitteen kehittämiseksi uusille materiaaleille, kuten puulle ja paperille.

Robin Ras kertoo, että uuden pinnoitteen materiaali-innovaationa on uudenlainen kennomainen rakenne, joka suojelee vettä hylkiviä rakenteita kulumiselta ja iskuilta. 

”Pinnoitteen kestävyys on vähintään kymmenkertainen nyt kaupallisesti saatavilla oleviin superhydrofobisiin pinnoitteisiin verrattuna. Selvitämme nyt, miten ja missä tuotteissa voimme hyödyntää panssaripinnoitetta”, hän sanoo.

Tutkimusryhmä on jo pystynyt osoittamaan panssaripinnoitteen toimivuuden kovien materiaalien, kuten keramiikan ja lasin, pinnalla. Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa tutkitaan myös superhydrofobisen pinnoitteen soveltamista joustavissa materiaaleissa, kuten muoveissa.

”Neuvottelemme mahdollisista sovelluksista useiden yritysten kanssa. Panssarikuviointia voisi hyödyntää monissa sään armoilla olevissa laitteissa, kuten säämittalaitteissa ja kännyköiden tukiasemissa”, kertoo materiaalitieteen professori Sami Franssila.

Ryhmä suunnittelee yhteistyötä myös urheiluvälineyrityksen kanssa selvittääkseen, voidaanko pinnoitetta hyödyntää esimerkiksi suksen pohjissa.

”Superhydrofobiset suksen pohjat pienentävät suksen ja lumen välistä kitkaa, jolloin sukset luistavat paremmin. Suksia käytetään hyvin vaativissa olosuhteissa, joten pinnoitteiden tulee kestää hyvin myös vaurioita”, sanoo materiaalitutkija Ville Jokinen.

Vettä ja likaa hylkivät pinnat eivät myöskään jäädy, höyrysty tai kerää bakteereja. Siksi pinnoitteesta voivat hyötyä esimerkiksi elektroniikkateollisuus, lentoliikenne, lasi- ja optiikkateollisuus sekä lääketiede ja biolääketiede.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Jane ja Aatos Erkon säätiön Future Makers -ohjelman rahoituksella tutkitaan superhydrofobisia pintoja esimerkiksi aurinkopaneeleissa, joissa ne estävät energiantuotantoa heikentävän lian kertymisen paneelin pinnalle. 

”Tavoitteenamme on nyt perehtyä eri alojen teollisiin tuotantomenetelmiin ja etsiä yhteistyössä lupaavimmat soveltamismahdollisuudet”, sanoo tutkija ja liiketoiminnan kehittäjä Juuso Korhonen.

Yhteydenotot:

Juuso Korhonen
Liiketoiminnan kehittäjä ja tutkija
juuso.korhonen@aalto.fi
+358504137760

Robin Ras
Professori
robin.ras@aalto.fi 

Sami Franssila
Professori
sami.franssila@aalto.fi 

Ville Jokinen
Yliopistonlehtori
ville.p.jokinen@aalto.fi

Aikaisempi uutinen

Super hydrophobic surfaces by Juha Juvonen

Läpimurto materiaalitutkimuksessa: ainutlaatuinen panssaripinnoite karkottaa veden ja lian eikä hajoa kovastakaan iskusta

Uutta superhydrofobista pinnoitetta voi käyttää esimerkiksi aurinkopaneeleissa, antimikrobisissa pinnoitteissa, koneissa ja ajoneuvoissa.

Uutiset

Dry and Durable -panssaripinta Slushissa 2022:

Aalto esittelee 13 rohkeaa innovaatiota, jotka esittelevät tehokkuutta, kestävyyttä, hyvinvointia ja muotoilua edistäviä ratkaisuja. Panssaripinta on yksi niistä.

Aalto at Slush 2022

Aalto Slushissa: 12 ratkaisua, joilla muutamme maailmaa

Esittelemme Slushissa 12 kunnianhimoista tutkimusprojekteja, jotka edistävät vaikuttavia kestävän kehityksen tavoitteita.

Impact
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kolme ihmistä puistossa, taustalla vuoria. Yksi istuu penkillä, kaksi seisoo maisemaa katsellen.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Hae vierailevaksi professoriksi tai tutkijaksi Université Grenoble Alpes:iin

Unite!-yliopistoallianssiin kuuluva Université Grenoble Alpes (UGA) on avannut haun kansainvälisten tutkijoiden lyhytaikaisille vierailuille.
Keskellä valokuva Eloi Molinerista ja tiimitovereista konferenssin lavalla, ympärillä kuvat palkinnoista.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Eloi Moliner on tehnyt historiaa viisinkertaisena palkinnonsaajana

Eloi Moliner on yksi Aalto-yliopiston palkituimmista väitöskirjatutkijoista; haluamme juhlia hänen menestystään ja panosta signaalinkäsittelyn alalla.
Kaksi ihmistä, Matti Alahuhta ja Sari Baldauf, istuvat harmaissa nojatuoleissa tumman verhon edessä. Toinen pukeutunut siniseen pukuun, toinen ruskeaan mekkoon.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Kahden miljoonan lahjoitus Aalto-yliopiston uuteen monialaiseen kandidaattiohjelmaan – lahjoittajina Matti Alahuhta, Sari Baldauf, Antti Herlin ja Jorma Ollila

Monialainen kandidaattiohjelma yhdistää tekniikkaa, kauppatieteitä, taiteita ja suunnittelua.
Ohjelman ensimmäinen vuosikurssi aloittaa syksyllä 2027.
Henkilö, jolla on värikäs paita ja ruskea hattu, puhuu mikrofoniin, taustalla kuva metsänäkymästä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus hyvinvoinnista osoittaa: vapaus valita tekee onnellisemmaksi – erityisesti vauraissa ja yksilökeskeisissä maissa

Autonomia eli kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä on yhteydessä hyvinvointiin kaikkialla maailmassa. Tuore tutkimus kertoo, että sen merkitys onnellisuudelle korostuu vauraissa ja yksilökeskeisissä maissa.