ºÚÁÏÍø

Uutiset

Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää mikroelektroniikasta

Ilman mikroelektroniikkaa maailma pysähtyisi, sanoo Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun dekaani Jussi Ryynänen. Kävimme läpi viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää mikroelektroniikasta.
Ihmiset istuvat kannettavien tietokoneiden ja matkapuhelinten kanssa hämärästi valaistussa, punertavassa huoneessa.
Kuva: Aalto-yliopisto / Kristian Presnal.

1. Dataa ja tekoälyn vallankumousta ei ole ilman mikroelektroniikkaa 

Mikroelektroniikka on teknologia, jota ilman nykyajan laitteet eivät toimisi. Ilman sitä meillä ei olisi älylaitteita, tekoälyä tai edes internetiä. Mikroelektroniikka on kattotermi pienten elektroniikkakomponenttien suunnittelulle ja valmistukselle. Tällaisia komponentteja ovat esimerkiksi mikropiirit eli sirut, jotka mahdollistavat datan käsittelyn ja tallentamiseen. Nykyään mikropiirit perustuvat pääosin puolijohdeteknologiaan – materiaaleihin, joita käytetään elektronisissa laitteissa sähkövirran ohjaamiseen. 

2. Tehtaat ja ohjelmistot ovat muualla – ja se on riski 

Vaikka mikropiirit ovat niin keskeisessä asemassa nykyajan digitaalisessa yhteiskunnassa, niitä valmistavia tehtaita on melko vähän, kertoo Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun dekaani Jussi Ryynänen. Kaikkein kehittyneimpiä piirejä valmistavat tehtaat myös sijaitsevat Euroopan ulkopuolella – erityisen paljon niitä löytyy Taiwanista. Mikropiirien suunnitteluohjelmistot taas ovat pääosin yhdysvaltalaisten omistuksessa. Muualle maailmaan keskittynyt suunnittelu ja tuotanto aiheuttaa geopoliittisia riskejä, jotka konkretisoituivat korona-aikana, kun mikropiirejä ei ollutkaan saatavilla tuttuun tapaan. Ryynänen toivookin, että Suomi ajaisi aktiivisesti Euroopan yhteistä mikroelektroniikan huoltovarmuutta.  

3. Myös osaaminen on huoltovarmuutta 

Suomella on oltava myös omaa mikropiirien suunnitteluun ja valmistukseen liittyvää asiantuntemusta, Ryynänen muistuttaa. Jos alan osaamista ei löydy Suomesta, emme pysty varmistamaan valmistajien antamien tietojen oikeellisuutta tai sitä, minkälaista teknologiaa ostamamme mikropiirit tarkalleen sisältävät. Tällä tarkoitetaan muun muassa mikropiirien laadullisia ominaisuuksia, eikä esimerkiksi vakoiluteknologiaa, Ryynänen huomauttaa.   

Mies, jolla on kalju pää, pukeutuneena keltaiseen ja valkoiseen raidalliseen paitaan, istuu tuolilla olohuoneessa, jossa violetit ja beige tyynyt.
Sähkötekniikan korkeakoulun dekaani Jussi Ryynänen. Kuva: Aalto-yliopisto / Matti Ahlgren.

4. Osaajien tarve kasvaa räjähdysmäisesti

Seitsemän maailman  toimii mikroelektroniikan ytimessä, eikä alan kasvulle näy loppua – päinvastoin. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden  -strategian raportti ennustaa, että puolijohdeteollisuuden liikevaihto kolminkertaistuu Suomessa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lisäksi alan työpaikkojen ennustetaan lisääntyvän nykyisestä 7 000 työpaikasta 20 000:een. Tulevaisuudessa mikroelektroniikkasuunnittelijoilta edellytetään sekä laitteen että ohjelmiston ominaisuuksien ymmärtämistä, jotta he voivat tarttua esimerkiksi alan kestävyyteen liittyviin haasteisiin, kuten laitteiden virrankulutukseen. 

5. Mikroelektroniikka ratkaisee tulevaisuuden haasteita

Ilmastonmuutoksen hillintä, energiatehokkuus ja terveysratkaisut tarvitsevat mikroelektroniikkaa. Pienemmät ja älykkäämmät piirit mahdollistavat vähävirtaiset laitteet, energiatehokkaan tekoälyn ja uusia sovelluksia terveydenhuollossa. Tämän takia mikroelektroniikan tutkimukseen on tärkeää sijoittaa myös jatkossa. Mikroelektroniikka ei ole vain näkymätön osa arkeamme – se on avain kestävämpään tulevaisuuteen, Ryynänen kommentoi. 

Yhteystiedot

Lue lisää

Kaksi pyöreää kiekkoa kumikäsineisiin puetuissa käsissä, yksi metallinen ja yksi sininen, laboratorioympäristössä.

Näkymätön voittokulku: Suomessa kehitetystä ohutkalvomenetelmästä on tullut elinehto kehittyvälle mikroelektroniikalle

Suomessa alkunsa saanut atomikerroskasvatus (ALD) on nykyteknologialle keskeisten puolijohteiden valmistusmenetelmä, joka mahdollistaa yhä tehokkaammat ja pienemmät tietokoneet, älypuhelimet ja muut arkielämän laitteet.

Uutiset
  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Team Sealevä showcasing their project results
Opinnot Julkaistu:

Merileväinnovaatiosta startupiksi PdP:n ja Aalto-innovaatioekosysteemin avulla

Sealevä osoittaa, miten Aallon innovaatioekosysteemin avulla biomateriaalit voivat jalostua yrityksiksi, yhdistäen koulutusta, infrastruktuuria ja yrittäjähenkisyyttä.
Henkilö seisoo kirjaston hyllyjen välissä valoisassa huoneessa, taustalla tietokoneita
Opinnot Julkaistu:

Kiinnostus paikkatietoon ja suomalaiseen opiskelijakulttuuriin johdattivat Katariina Kuoppalan Aaltoon

Katariina Kuoppala tutustui paikkatietoon jo kandidaatintutkintonsa aikana ulkomailla. Geoinformatiikan maisteriohjelmassa hän on päässyt soveltamaan uusinta teknologiaa käytännön projekteissa ja rakentamaan osaamistaan työelämää varten.
Ilmakuva kahdesta rakennuksesta, viherkatoista, pysäköidyistä autoista ja pienestä leikkipaikasta välissä
Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto tarjoaa maksutonta koulutusta arkkitehdeille 260 000 euron rahoituksen turvin

Koulutuksen tavoitteena on täydentää erityisesti arkkitehtialan ammattilaisten osaamista vastaamaan nykypäivän tarpeita.
Kaksi ihmistä lennättää leijaa ulkona, taustalla moderni rakennus. Toisella on keltainen paita, toisella punainen takki.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva tulos Akatemian talvihausta

Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.