Voiko luovuutta mitata, johtaa ja siten kasvattaa liiketoimintaa? Tutkijat yhdistävät voimansa suomalaisyritysten kanssa
Luovuus on merkittävä organisaatioiden voimavara. Muun muassa arvostettu World Economic Forum on nostanut luovuuden tulevaisuuden tärkeimmäksi työelämätaidoksi. Luovuus on kykyä ohjata ajattelua ja toimintaa kohti ennenkokemattomia suuntia. Haasteeksi muodostuu usein se, ettei tiedetä, miten luovuutta edistetään ja johdetaan.
Aalto-yliopiston yksi strategisista painopistealueista on radikaali luovuus. Aallossa kehitetään kulttuuria, toimintatapoja ja rakenteita, jotta radikaalille luovuudelle muodostuu mahdollisimman hyvät olosuhteet. Tätä tukee myös uusi LuovaLoikka: Luovuus kilpailuetuna liiketoiminnassa co-research -tutkimushanke.
Kaksivuotisessa (2024-2025) LuovaLoikka-tutkimuksessa, Aalto-yliopiston kauppatieteiden ja taiteen ja suunnittelun tutkijat etsivät keinoja luovuuden mittaamiseen ja johtamiseen sekä luovuuden liiketoiminnallisten vaikutusten arviointiin. Hanke keskittyy luovaan toimintaan erityisesti organisaatiokontekstissa unohtamatta kuitenkaan yksilöitä. Tavoitteena on synnyttää merkittävää lisäarvoa ja kilpailuetua suomalaisyrityksille.
Tuomas Auvinen, projektijohtajaTiedämme, että luovuus on tulevaisuuden työelämätaito ja yritysten kilpailuetu. Tutkimme näyttöä yrityksen luovan osaamisen ja taloudellisen menestyksen välisestä yhteydestä.
Korkea uutuusarvo
Luovuuden mittaaminen on lähtökohtaisesti haastavaa, ja siksi luovuuden mittareita on vähän. Luovaan ideaan tai tuotokseen liittyy paljon muutakin kuin ainoastaan luova lopputulos. Luovuuden osuus arvonluonnissa ja sen taloudellisten vaikutusten arviointi on haastavaa, sillä luovuus vaikuttaa taloudellisiin tuloksiin hyvin monin tavoin. Tässä tutkimuksen erilaiset lähestymistavat (kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset) ja indikaattorit edistävät ymmärrystä luovuuden taloudellisista vaikutuksista. Vastaavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty.
”LuovaLoikka on erinomainen esimerkki co-research -hankkeesta, jossa on korkea uutuusarvo ja joka tähtää disruptiiviseen, strategisen osaamisen kehittämiseen. Samaan aikaan se perustuu Creative Business Finland -ohjelman esittämään aloitteeseen sulauttaa luovaa osaamista vakiintuneille toimialoille”, sanoo Business Finlandin Head of Creative Business Kenneth Nyholm.
Tutkimus yhdistää voimansa elinkeinoelämän kanssa
LuovaLoikka-tutkimushankkeen yritykset ja organisaatiot ovat hyvin erilaisilta toimialoilta. Mukana ovat mm. Fiskars konserni, Kemira, Marimekko, Posti, Raisio ja Sitra. Kaikki ovat tunnistaneet luovuuden muutosvoimaksi omalla alallaan. Yrityksillä on monia eri mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusyhteistyötä: esimerkiksi tarkastelemalla olemassa olevia tuotantoprosesseja, kehittämällä innovointiapoja tai keskittymällä luovan osaamisen kehittämiseen. Hanke haluaa kannustaa organisaatioita vaihtamaan keskenään tietoa ja hyviä toimintatapoja.
"Kun puhumme luovuuden lisäämisestä T&K-toiminnassa, tarkoitamme sitä, että haluamme vahvistaa innovaatioita ja kehittää uusia ideoita, jotka auttavat meitä pysymään kilpailukykyisinä markkinoilla. Lähdimme mukaan LuovaLoikka-hankkeeseen, koska haluamme aktiivisesti panostaa henkilöstömme osaamisen kehittämiseen ja samalla oppia paremmin hyödyntämään luovuutta teollisessa tutkimuksessa ja tuotekehityksessä”, toteaa Nina Nurmi Kemiralta.
LuovaLoikka-hanketta johtaa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Tuomas Auvinen. Eri hankekokonaisuuksia vetävät Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksen apulaisprofessori Astrid Huopalainen ja tietojärjestelmien professori Matti Rossi. Tutkimushanketta rahoittavat Business Finland ja NextGenerationEU.
äپٴᲹ
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.