ºÚÁÏÍø

Reetta Kaila aloitti opiskelun Kemian tekniikan korkeakoulussa vuonna 1997, pääaineenaan aluksi biokemia.

Biokemia oli tuohon aikaan erityisen suosittu ala, joka houkutteli luonnontieteistä kiinnostuneita lahjakkaita opiskelijoita. Kaila valitsi biokemian, koska ei halunnut lähteä mukaan ongelmalliseksi kokemansa kemian teollisuuden pariin.

"Kolmantena opiskeluvuonna minulle valkeni, että on itse asiassa tehokkaampaa olla teollisuusmaailmassa sisällä ja vaikuttaa sitä kautta päästöjen vähentämiseen, sen sijaan että kritisoisin alaa ulkopuolelta. Kun oivalsin tämän, vaihdoin pääaineeni teknilliseen kemiaan", Kaila kertoo.

Vuosituhannen vaihteessa teknillisen kemian alalla kuhistiin vety-yhteiskunnasta ja polttokennojen tuomista mahdollisuuksista. Sekä Kailan diplomityö että vuonna 2008 valmistunut väitöskirja käsittelivät juuri vedyntuotantoa. Hän oli myös mukana monivuotisessa, merkittävän rahoituksen saaneessa VTT:n ja Wärtsilän vedyntuotantoprojektissa.

Kemian tekniikan korkeakoulusta valmistuttuaan Kaila työskenteli seuraavina vuosina Nesteellä prosessisuunnittelijana, sekä VTT:llä biokomponenttien kehityksen ja sellu- ja paperiteollisuuden jätevirtojen uusiokäytön parissa.

"Vuonna 2010 hain Wärtsilän avointa työnpaikkaa, joka liittyi erittäin läheisesti tutkimustyöhöni vedyn parissa. Sain paikan ja sillä tiellä olen edelleen. Työt ovat johtaneet toisiin ja olen ajautunut aina uusiin, innostaviin tehtäviin."

Itsensä kuunteleminen on johtanut omannäköiseen työnkuvaan

Kaila kertoo edenneensä urallaan osittain tunteella, ilman erityistä suunnitelmaa. Työura on rakentunut ennemminkin oikealta tuntuvien valintojen pohjalta.

"En ole esimerkiksi ajatellut, että minun pitäisi olla jossain tietyssä paikassa tiettyyn ikävuoteen mennessä. Olen keskittynyt tekemään valintoja, jotka pohjautuvat perusarvoihini, ja joiden mukaan voin elää. Olen kuunnellut itseäni tarkasti ja se on vienyt minua eteenpäin."

Kaila rohkaiseekin opiskelijoita luottamaan omaan vaistoonsa ja näkemyksiinsä. Aina ei kannata pysyä muotissa, vaan kannattaa miettiä voisiko asiat tehdä paremmin jollain toisella tavalla.

"Minulle on toiminut hirveän hyvin se, etten ole yrittänyt täyttää mitään tiettyä roolia, jota kuvittelen, että toiset minulta odottavat. Yritän rikkoa vanhoja käytäntöjä, koska ne eivät välttämättä sovellu uusiin suuntiin ja toimintatapoihin, joita olen mukana kehittämässä."

Kaila suosittelee opiskelijoita myös selvittämään, mikä itseä motivoi työssä. Kailalle tärkeä motivaation lähde on jatkuva mahdollisuus oppia ja kehittyä. Hän työstää itselleen jatkuvasti materiaalia uusista aiheista ja etsii vaihtoehtoja tutuille toimintatavoille.

"Luotan siihen, että kun tarkastelen asioita leveällä haravalla joka suuntaan, sieltä löytyy kiinnostavia haasteita, joihin tarttua. Minun täytyy jatkossakin päästä kehittymään työssäni, vähintäänkin parempana johtajana. Ja jos huomaan, että työ on liian peruskauraa ilman kasvupotentiaalia, haen todennäköisesti uutta suuntaa."

Otaniemen ajoista on jäänyt lämpimiä muistoja

Kaila ehti asua ja opiskella Otaniemessä kaikkiaan kymmenisen vuoden ajan. Opiskelujen alkuvuosina Kaila toimi fuksikapteenina ja oli mukana killan hallituksessa järjestämässä tapahtumia. Kemian tekniikan korkeakoulusta ehti muodostua hänelle tärkeä paikka.

"Kyllä siellä kaikki nurkat tuntee! Kemian tekniikan koulu tuntui siltä kuin kotiin olisi tullut. Pidin kovasti Otaniemestä ja joka puolella siellä on tullut asuttua."

Ensimmäisinä opiskeluvuosinaan Kaila oli aktiivisesti mukana opiskelijatoiminnassa. Otaniemen vuosista on jäänyt myös pitkäaikaisia ystävyyssuhteita – fuksivuoden kemistien CanCan-ryhmä ja vuoden 1999 fuksitoimikunta pitävät edelleen yhtä.

Kemian tekniikan laitoksen henkilökunnasta Kaila haluaa kiittää erityisesti teknillisen kemian entistä professoria Outi Krausea.

"Outi on ollut edelläkävijä ja ensimmäisenä naisena monissa paikoissa, erityisesti katalyysin ja polttoaineiden alalla, kuin myös korkeakoulumaailmassa. Olen ollut tyytyväinen, että minulla on ollut esikuvana henkilö, joka on mennyt rohkeasti omaa polkuaan ja ottanut oman paikkansa. Outi on antanut minulle hyviä vinkkejä ja ollut loistava esikuva."

Sisäinen motivaatio on tärkeämpää kuin tarkat visiot

Kailan mukaan opiskelujen alussa työuran suunnan ei tarvitsekaan olla vielä selvillä. Voi myös toimia kuten hän on toiminut: edetä askel kerrallaan ja katsoa, mihin ura vie. Hän korostaa kuitenkin sisäisen motivaation merkitystä:

"Kukaan ei tule nykytyöelämässä ketään eteenpäin nykäisemään, vaan uran eteneminen vaatii omaa tahtoa edistää sitä", Kaila sanoo.

Tulevaisuutta Kaila ei aio jatkossakaan suunnitella liian tarkkaan. Valintojen pohjana ovat edelleen Kailan henkilökohtaiset arvot ja missio:

"Haluan luoda kestävää yhteiskuntaa ja parantaa työviihtyvyyttä, sekä vähentää energia- ja liikennesektorin päästöjä esimerkiksi kiertotalouden avulla. Jos sillä tiellä pysyn, niin luulenpa että kyllä sieltä työpaikkoja löytyy."
 

Kuka?

• Tekniikan tohtori 2008, teknillinen kemia
• Työskentelee Wärtsilän uusiutuvien polttoaineiden ja ympäristöteknologioiden johtajana
• Toiminut aiemmin mm. Nesteellä prosessisuunnittelijana, VTT:llä biokomponenttien kehityksen ja sellu- ja paperiteollisuuden jätevirtojen uusiokäytön parissa, sekä Wärtsilällä asiantuntijana, tuotepäällikkönä, laivojen LNG-järjestelmien (nestemäinen maa-/biokaasu) myyjänä ja biokaasun teknologia- ja tuotekehitystiimin vetäjänä
• Elää omien sanojensa mukaan perheäidin arkea, johon on mahdutettu hyötyliikuntaa (työmatkapyöräily ja kävelylenkit koiran kanssa) ja äänikirjoja, remontoimista, sisustamista ja puutarhanhoitoa. Kiinnostunut erityisesti historiasta, taiteesta ja luonnontieteiden tutkimuksesta