Vuoden tietotekniikkavaikuttaja Janne Viskari: ”Diplomi-insinöörin tutkinto antaa valmiuksia lähes mihin tahansa työhön”
Sähkö- ja tietoliikennetekniikan diplomi-insinööri Janne Viskari ymmärsi opintojensa aikana, että syvällisten asiantuntijatehtävien sijaan häntä kiinnosti asioiden koordinointi. Viskari onkin toiminut koko työuransa erilaisissa johtotehtävissä: aluksi projektien vetäjänä ja myöhemmin esimiestehtävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
”Ammensin johtamisoppeja opiskeluaikana killan, ylioppilaskunnan ja yhdistysten johtotehtävistä. Vapaaehtoisia ei voi käskeä tai komentaa, vaan heitä pitää motivoida muilla tavoin. Myös palkattujen työntekijöiden johtaminen voi olla samanlaista: ihmiset pitää saada nauttimaan siitä, mitä he tekevät”, hän sanoo.
Viskari on saanut tunnustusta johtamistaidoistaan: tietotekniikan ammattilaislehti Tivi valitsi hänet Vuoden 2018 Tivi-vaikuttajaksi ja brittiläinen Apolitical-verkkopalvelu sijoitti hänet viime vuonna sadan maailman merkittävimmän digihallinnon vaikuttajan joukkoon.
Valtion it-uudistus Viskarin uran suurin projekti
Suurin Viskarin vetämä projekti päättyi vuoden 2017 lopulla. Hän johti Väestörekisterikeskuksen (VRK) yksikköä, jonka tehtävänä oli toteuttaa valtion it-uudistus: kansallinen palveluarkkitehtuuri (KaPa). Sen tavoitteena oli luoda kansallinen digitaalisten palvelujen infrastruktuuri organisaatioiden ja palveluiden välisen yhteentoimivuuden helpottamiseksi. Huolimatta budjetinleikkauksista, KaPa-ohjelma valmistui ajallaan ja alitti budjetin. Kansalaisille uudistus näyttäytyy Suomi.fi-palveluina.
Tällä hetkellä Viskari työskentelee Väestörekisterikeskuksen (VRK) ylijohtajana. Hän valmistelee parhaillaan eduskunnassa vireillä olevaa, hallituksen esityksen mukaista VRK:n ja maistraattien yhdistymistä uudeksi keskusvirastoksi, jonka tehtävänä on edistää yhteiskunnan digitalisaatiota.
”Kaikki projektit ovat erilaisia. Vireillä olevan VRK:n ja maistraattien fuusion tapauksessa puhutaan monen toimijan yhdistymisestä, jolloin haasteena on se, miten saada organisaatiokäytännöt leviämään yhdenmukaisina”, Viskari sanoo.
Vaikka Viskari onkin toiminut koko työuransa projektien vetämisen parissa, ei hänellekään ollut opiskelupaikkaa hakiessa selvää, mitä hän haluaisi työkseen tehdä.
”Hain silloiselle Sähköosastolle opiskelemaan, koska se tarjosi paljon eri vaihtoehtoja osaston sisällä. Nyt tiedän, ettei opiskeluala määritä sitä, mitä työtä sen pohjalta voi tehdä. Olen itse tehnyt vain vähän varsinaisia insinöörin tehtäviä urani aikana, mutta diplomi-insinööri-pohja on kattava ja antaa valmiuksia lähes mihin tahansa työhön”, hän toteaa.
Teksti ja kuva: Linda Koskinen
Lue lisää uutisia
Alumni Kati Vilhelmsson: “Yksi tärkeimmistä asioista, jonka sain Aallosta, oli aidosti globaali ajattelutapa”
Kauppakorkeakoulun International Business -ohjelman alumni Kati Vilhelmsson kannustaa nykyisiä opiskelijoita etsimään aktiivisesti kansainvälisiä mahdollisuuksia ja luottamaan verkostojensa voimaan.
Metallinjalostus tarvitsee tohtoreita – Aalto-yliopisto ja Boliden kouluttavat huippuosaajia sulattojen ytimessä
Energiamurros ja kaupungistuminen kiihdyttävät metallien kysyntää, ja jalostusprosessien jatkuva kehitys lisää huippuosaajien tarvetta.
Aalto-yliopisto Junior vie säästämisen ja sijoittamisen oppeja kouluihin OP Uusimaan tuella
OP Uusimaan lahjoitusten turvin Aalto-yliopisto Juniorissa on kehitetty Juniorpörssi-oppimisalusta, jota käytetään yläkouluihin ja toiselle asteelle jalkautuvissa Sijoita tulevaisuuteesi -työpajoissa. Toimintaa on nyt laajennettu myös alakouluilla järjestettäviin Taloustuokio-työpajoihin.