������

Sähkö- ja tietoliikennetekniikan diplomi-insinööri Janne Viskari ymmärsi opintojensa aikana, että syvällisten asiantuntijatehtävien sijaan häntä kiinnosti asioiden koordinointi. Viskari onkin toiminut koko työuransa erilaisissa johtotehtävissä: aluksi projektien vetäjänä ja myöhemmin esimiestehtävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

”Ammensin johtamisoppeja opiskeluaikana killan, ylioppilaskunnan ja yhdistysten johtotehtävistä. Vapaaehtoisia ei voi käskeä tai komentaa, vaan heitä pitää motivoida muilla tavoin. Myös palkattujen työntekijöiden johtaminen voi olla samanlaista: ihmiset pitää saada nauttimaan siitä, mitä he tekevät”, hän sanoo.

Viskari on saanut tunnustusta johtamistaidoistaan: tietotekniikan ammattilaislehti Tivi valitsi hänet Vuoden 2018 Tivi-vaikuttajaksi ja brittiläinen Apolitical-verkkopalvelu sijoitti hänet viime vuonna sadan maailman merkittävimmän digihallinnon vaikuttajan joukkoon.

Valtion it-uudistus Viskarin uran suurin projekti

Suurin Viskarin vetämä projekti päättyi vuoden 2017 lopulla. Hän johti Väestörekisterikeskuksen (VRK) yksikköä, jonka tehtävänä oli toteuttaa valtion it-uudistus: kansallinen palveluarkkitehtuuri (KaPa). Sen tavoitteena oli luoda kansallinen digitaalisten palvelujen infrastruktuuri organisaatioiden ja palveluiden välisen yhteentoimivuuden helpottamiseksi. Huolimatta budjetinleikkauksista, KaPa-ohjelma valmistui ajallaan ja alitti budjetin. Kansalaisille uudistus näyttäytyy Suomi.fi-palveluina.

Tällä hetkellä Viskari työskentelee Väestörekisterikeskuksen (VRK) ylijohtajana. Hän valmistelee parhaillaan eduskunnassa vireillä olevaa, hallituksen esityksen mukaista VRK:n ja maistraattien yhdistymistä uudeksi keskusvirastoksi, jonka tehtävänä on edistää yhteiskunnan digitalisaatiota.

”Kaikki projektit ovat erilaisia. Vireillä olevan VRK:n ja maistraattien fuusion tapauksessa puhutaan monen toimijan yhdistymisestä, jolloin haasteena on se, miten saada organisaatiokäytännöt leviämään yhdenmukaisina”, Viskari sanoo.

Vaikka Viskari onkin toiminut koko työuransa projektien vetämisen parissa, ei hänellekään ollut opiskelupaikkaa hakiessa selvää, mitä hän haluaisi työkseen tehdä.

”Hain silloiselle Sähköosastolle opiskelemaan, koska se tarjosi paljon eri vaihtoehtoja osaston sisällä. Nyt tiedän, ettei opiskeluala määritä sitä, mitä työtä sen pohjalta voi tehdä. Olen itse tehnyt vain vähän varsinaisia insinöörin tehtäviä urani aikana, mutta diplomi-insinööri-pohja on kattava ja antaa valmiuksia lähes mihin tahansa työhön”, hän toteaa.

Teksti ja kuva: Linda Koskinen