Vuonna 1949 aloittanut vuosikurssi tapasi
Lankkua pitkin taloon sisään, sisällä maalaustelineitä ja työmiehiä. Sellaiselta näytti Kauppakorkeakoulun Töölön päärakennus lokakuussa 1949, kun ensimmäinen vuosikurssi aloitti opintonsa talossa. Vuosikurssin valmistumishetkestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 65 vuotta.
Kolmetoista alumnia tuosta vuosikurssista kokoontui 24.5. muistelemaan ja kuulemaan, mitä heidän koululleen kuuluu nyt. Dekaani Ingmar Björkman kertoi heille, miten Kauppakorkeakoulu on noista vuosista muuttunut. Monella kurssilla tentteihin pänttäämisen ovat korvanneet yrityksiltä tulevat tosielämän haasteet ja opiskelu on kansainvälisempää kuin koskaan.
Alumnit pohtivat millainen kokoontuminen mahtaa 65 vuoden päästä olla tänä syksynä aloittavalla vuosikurssilla.
Dekaani Ingmar Björkman huomautti, että alumnien yhteydet toisiinsa ja korkeakouluun ovat esimerkki siitä yhteisöllisyydestä, joka leimaa Kauppakorkeakoulua.
Lähes 300 opiskelijan vuosikurssilla oli paljon eri ikäisiä opiskelijoita, sillä osan tullessa suoraan koulusta, osa oli ollut vuosia rintamalla. Alumneja kiinnosti erityisesti se, vieläkö opiskelijaelämä on yhtä riehakasta kuin heidän aikanaan. ”Vaikuttaa vähän laimealta meihin verrattuna”, alumnit kommentoivat hyväntahtoisesti.
Vuosikurssin aloittaessa loput kauppislaisista oli vielä vanhassa päärakennuksessa Fabianinkadulla. Uusi päärakennus vihittiin käyttöön vasta seuraavan vuoden huhtikuussa.
Vuonna 2019 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat ja henkilökunta aloittavat jälleen uuden luvun Kauppakorkeakoulun historiassa, kun sarjassaan kolmas päärakennus valmistuu korkeakoululle Otaniemeen.
Lue lisää uutisia
Kun atomit alkavat tanssia – Aalto-yliopistossa metallurgia muuttui koreografiaksi
Dance Metallurgy -pilottikurssilla kupari-ionit saivat liikkeen ja kasvot. Kun vihreän siirtymän tärkeä metalli pääsi tanssilattialle, vaikeilta tuntuvat kemian ilmiöt avautuivat aivan uudella tavalla.
Emrecan Gulay aloitti data-agenttina Kauppakorkeakoulussa
Data-agentit tukevat koulunsa ja laitostensa tutkijoita tutkimusdatanhallintaan liittyvissä kysymyksissä.
Professori Samuli Knüpfer selvittää Ruotsin rahastoeläkemallin soveltamista Suomeen
Ruotsin rahastoeläkemallissa lakisääteisestä eläkemaksusta 2,5 prosenttia ohjataan rahastoeläkkeeseen.