Vuosi avaruudessa! Suomi 100 -satelliitti on kuvannut ilmakehää ja revontulia sekä tutkinut avaruussäätä
Suomen satavuotissyntymäpäivän kunniaksi rakennettu Suomi 100 -satelliitti laukaistiin avaruuteen 3. joulukuuta 2018 Falcon 9 -kantoraketin kyydissä.
Laukaisu viivästyi suunnitellusta vuodella kantorakettien ongelmien takia. Satelliitin matka avaruudessa on kuitenkin sujunut mainiosti.
”Vuosi on ollut jännittävä ja työntäyteinen, ja olemme erittäin tyytyväisiä sekä satelliitin toimintaan että sen tekemiin havaintoihin”, satelliittitiimin vastuullinen johtaja professori Esa Kallio iloitsee.
Suomi 100 kiertää maapalloa keskimäärin 575 kilometrin korkeudessa radalla, joka vie sen napa-alueiden yläpuolelle joka kierroksella. Siksi satelliitti tulee usein myös Suomen ylle, minkä ansiosta se voi havainnoida hyvin Suomea ja siihen voidaan myös olla suoraan yhteydessä Aalto-yliopiston Otaniemen maa-asemalta.
Laukaisua seuranneen testausvaiheen jälkeen satelliitti pääsi nopeasti töihin eli tekemään havaintoja kahdella mittalaitteellaan: kameralla sekä Aallossa suunnitellulla ja rakennetulla radiomittalaitteella eli radiospektrometrillä. Kuvaukset aloitettiin helpommin otettavilla ja tulkittavilla päiväkuvilla.
”Pystyimme hyödyntämään niissä myös satelliitin hidasta pyörimistä. Sen ansiosta yhdellä kameralla voidaan ottaa samasta paikasta kuvia moneen suuntaan ja liittää kuvat sitten panoraamakuviksi. Kuvia otettiin esimerkiksi Suomesta, Venetsiasta ja Ulko-Hebridien saariryhmästä. Päiväkuvien jälkeen siirryimme kuvaamaan öisin – revontulia, tähtiä ja Kuuta”, Kallio kertoo.
ܳܲääԾä
Pari kuukautta kestäneen kuvausvaiheen jälkeen satelliittitiimi aloitti mittaukset radiospektrometrillä. Radiospektrometri kuuntelee ”avaruusääniä” eli radioaaltoja, jotka kertovat Auringon vaikutuksesta Maahan ja sen lähiavaruuteen.
Radiomittalaitteella on myös tehty aktiivisia mittauksia hyödyntäen maassa olevia radiolähettimiä. Näillä mittauksilla pyritään ymmärtämään paremmin revontulia ja niiden käyttäytymistä. Radiomittaukset antavat tietoa Maan lähiavaruuden ajallisista ja paikallisista muutoksista. Mittausten tulkinta helpottuu aineiston määrän kasvaessa.
”Radiomittaukset ovat Suomi 100 -satelliitin toisen vuoden päätehtävä. Satelliitin rata mahdollistaa erilaisten mittausten teon vielä yli kymmenen vuoden ajan. Toivottavasti satelliitilla on edessään vielä monia iloisia syntymäpäiväjuhlia!” professori Esa Kallio sanoo.
Aalto-yliopiston kumppani satelliittihankkeessa on Ilmatieteen laitos, joka osallistui satelliitin tietokoneohjelmiston ja instrumenttien valmistukseen ja on myös mukana tieteellisessä tutkimusohjelmassa.
”Suomi 100 –satelliitti on tuottanut jo paljon mielenkiintoisia havaintoja, ja lisää on tulossa. Tutkimustyötä on runsaasti jäljellä”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Ari-Matti Harri.
Professori Esa Kallio, Aalto-yliopisto
p. 050 420 5857
esa.kallio@aalto.fi
Tutkimusprofessori Ari-Matti Harri, Ilmatieteen laitos
p. 050 337 5623
ari-matti-harri@fmi.fi
Lue lisää uutisia
Hae vierailevaksi professoriksi tai tutkijaksi Université Grenoble Alpes:iin
Unite!-yliopistoallianssiin kuuluva Université Grenoble Alpes (UGA) on avannut haun kansainvälisten tutkijoiden lyhytaikaisille vierailuille.
Tutkijatohtori Eloi Moliner on tehnyt historiaa viisinkertaisena palkinnonsaajana
Eloi Moliner on yksi Aalto-yliopiston palkituimmista väitöskirjatutkijoista; haluamme juhlia hänen menestystään ja panosta signaalinkäsittelyn alalla.
Kahden miljoonan lahjoitus Aalto-yliopiston uuteen monialaiseen kandidaattiohjelmaan – lahjoittajina Matti Alahuhta, Sari Baldauf, Antti Herlin ja Jorma Ollila
Monialainen kandidaattiohjelma yhdistää tekniikkaa, kauppatieteitä, taiteita ja suunnittelua.Ohjelman ensimmäinen vuosikurssi aloittaa syksyllä 2027.
