������

Kolme ja puoli vuotta toiminut Weisell-säätiö tukee yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, sillä menestyäkseen Suomi tarvitsee sekä osaavia ihmisiä että laadukkaiksi tuotteiksi kehitettyjä innovaatioita. Säätiön toiminnassa toteutuu Vaisala-yhtiön perustajan Vilho Väisälän ajatus, että mikä tieteestä on tullut, se tieteelle menkööt. Säätiön peruspääomana on Väisälän vävyn Hannu Voipion testamenttilahjoitus.

”Vaikka isä oli lääkäri, Weisell-säätiötä perustettaessa päätettiin, että säätiö ei tue lääketiedettä. Koettiin, että sen tukijoita on jo olemassa”, kertoo hallituksen puheenjohtaja Mikko Voipio.

Säätiön avustusalat ovat sanasta sanaan testamentin tekstistä. Tieteen lisäksi meri on ollut koko suvulle tärkeä. Porvoon saariston mökissä suku vietti kesiä yhdessä, ja myös sukellus- ja purjehdusharrastukset yhdistävät perheen jäseniä. Kiinnostus mereen näkyy säätiön toiminnassa muun muassa meriarkeologian tutkimuksen tukemisena.

Yksittäisten tutkijoiden sijaan säätiö tukee yliopistoja ja muita tutkimusta tekeviä yksiköitä. Mikko Voipion mielestä tämä oli hyvä päätös tutkimusrahoituksen vaikuttavuuden näkökulmasta.

 ”Voimme tukea tutkimusprojekteja suuremmilla summilla. Yksityishenkilöitä tukevia säätiöitä on jo olemassa.”

Säätiömuodon avulla avustussumma on suurempi yleishyödyllisiksi katsottujen säätiöiden tuloverotuksen vapauden takia. Lisäksi säätiölahjoittamisessa voi toimia yhteiskunnan hyväksi ilman, että on itse lahjoittajana valokeilassa.

Edistää Suomen kilpailukykyä ja globaaleihin haasteisiin vastaamista

Weisell-säätiö on tukenut muun muassa myynnin osaamisen kasvua lahjoittamalla Aallolle osuuden myynnin professuurin perustamista varten.

”Suomi ei pärjää, jos emme osaa myydä tekemiämme tuotteita. Ei ole totta, että hyvä tuote myisi itse itsensä”, Mikko Voipio sanoo.

Voipio toteaa, että Suomi on pieni maa, jossa on korkeat kustannukset. ”Vientituotteidemme on oltava pitkälle kehitettyjä. Meidän on panostettava tuotekehitykseen ja soveltavaan tutkimukseen. Toki perustutkimus on näiden molempien taustalla.”

Yliopistorahoituksen osalta Voipio on sitä mieltä, että nykyisin ulkopuoliset tahot rahoittavat paljon sellaista, mitä valtion pitäisi rahoittaa. ”Esimerkiksi perustutkimus pitäisi olla yhteiskunnan rahoittamaa. Toki ymmärrän, että taloudellinen tilanne rajoittaa valtion rahoitusmahdollisuuksia.”

Tutkimuksella ratkaistaan ihmiskunnan isoja haasteita. Ilmastonmuutoksen torjuntaan Suomi pystyy vaikuttamaan globaalisti parhaiten kehittämällä erilaisia teknologioita. Toinen merkittävä tulevaisuuden tutkimus liittyy tekoälyn etiikkaan, minkä rooli tulee Voipion mukaan kasvamaan.

Mikä projekti on jäänyt erityisesti Mikko Voipion mieleen? Säätiön hallitus pääsi käymään Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusasemalla Kirkkonummella tutustamassa säätiön tukemaan tutkimuslaitteistoon. Metsähovissa on vuodesta 1974 asti tutkittu aktiivisia galakseja ja niiden supermassiivisia mustia aukkoja sekä Auringon aktiivisuutta.

”Säätiö seuraa, miten sen antamia rahoja käytetään. Pääsemme käymään paikoissa, joihin ei muuten pääsisi, kuten Suomen ainoassa radioastronomisessa observatoriossa Metsähovissa.”

������ä�پ���ٴDz�:&�Բ�����;

Sinikka Heikkala
päällikkö, lahjoittajasuhteet
sinikka.heikkala@aalto.fi
puh. 040 0908 899