ºÚÁÏÍø

Uutiset

YHTÄJALKAA työpajassa keskusteltiin, edistävätkö jatkuvan suunnittelun prosessit ilmiöpohjaisuutta?

Yheenveto toisesta työpajasta, jonka teemana ilmiöpohjaisen suunnittelun prosessit.
työpaja2, ryhmätöitä

Työpajassa pohjustettiin, kuinka jatkuvan suunnittelun prosesseilla voidaan edistää ilmiöperustaista suunnittelua. Ilmiöperustaisessa suunnittelussa kohteita lähestytään tasoja ja sektoreita läpäisevien yhteiskunnallisten ilmiöiden kautta. Niihin vastaaminen edellyttää sekä strategista kykyä pitkän aikajänteen ennakointiin että valmiuksia reagoida nopeasti erilaisiin tarpeisiin lyhyellä aikajänteellä. Ilmiöiden vaatimaa ennakointikykyä ja reagointiherkkyyttä on etsitty askelittain etenevästä ja alati läsnäolevassa jatkuvasta suunnitteluprosessista.

Alustuksessaan Lahden kaupungin maankäytön johtaja Petri Honkanen esitteli Lahden jatkuvan yleiskaavoituksen mallia ja sen kytkentöjä kestävään kaupunkiliikkumiseen. Honkasen mukaan mallin perustana on valtuustokausien määrittelemä nelivuotiskello, jonka avulla yleiskaavan päivittämisprosessi on synkronoitu yhteen kaupungin strategian laadinnan ja päivittämisen samoin kuin sitä toteuttavien kestävän kaupunkiliikkumisen, ympäristö- ja palveluohjelmien kanssa.

Lahden jatkuvan yleiskaavoituksen mallin inspiroimana hankkeen johtaja professori Raine Mäntysalo (Aalto-yliopisto) esitti neljä teesiä jatkuvan suunnittelun prosesseista, joista 33 asiantuntijaa keskustelivat työpajatyöskentelyssä.

Ensimmäisenä teesinä Mäntysalo esitti, että jatkuvassa suunnittelussa yksittäisten suunnitelmien laadintaa merkityksellisempää on ilmiöpohjaisen strategisen toiminnan ohjelmointi ja strategisen toimintapolitiikan kehittäminen. Jotta jatkuva suunnittelu olisi myös pitkäjänteistä eikä keskittyisi vain toiminnan ohjelmointiin lyhyellä aikavälillä, esitti Mäntysalo toisena teesinään, että sektorikohtaisten ennusteiden laadinnasta tulisi siirtyä ilmiöpohjaiseen kehityspolkutyöhön, jossa luodaan johdonmukainen kehityspolku tavoitellun tulevaisuuden tilan ja nykytilanteen toimien välille. Kolmantena teesinään hän esitti, että kehityspolkutyö vaatii seurantatiedon yhdistämistä ymmärrykseen tulevaisuuden epävarmuustekijöistä. Neljännen teesin mukaan, yhteinen ymmärrys ei ole riittävää, vaan tarvitaan myös jatkuvan suunnittelun prosessien sovittamista käytännössä ajallisesti yhteen myös muilla tasoilla käynnissä olevien prosessien kanssa.

Lue työpajatyöskentelyn tulokset kokonaisuudessaan oheisesta raportista.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Luana Dessbesell
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vauhtia bioinnovaatioiden kestävään kehittämiseen ja kaupallistamiseen

Aalto kehittää teollisuuskumppanien kanssa uusia menetelmiä ja työkaluja tunnistamaan teknologioiden riskit ja pullonkaulat jo kehitystyön alkuvaiheessa.
Yhdeksän vuosikurssin '52 alumnia tapasivat ravintola Elitessä toukokuussa 2025.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö Julkaistu:

65 vuotta kurssitapaamisia

73 vuotta sitten opintonsa Helsingin kauppakorkeakoulussa aloittanut vuosikurssi -52 on tavannut säännöllisesti jo vuosikymmenten ajan.
Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Labratoriossa tutkija mittasi henkilön verenpainetta.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Opinnot Julkaistu:

FITech-verkostoyliopiston uusi rahoitus lisää terveysteknologiaa verkoston kurssitarjontaan

Aalto-yliopiston koordinoima FITech-verkostoyliopisto on saanut uuden rahoituksen, joka laajentaa verkoston maksutonta kurssivalikoimaa terveysteknologian teemoilla.