������

Yhteiskunnallinen yrittäjyys on kehitetty vastavoimaksi ”tavanomaiselle” yrittäjyydelle, joka liitetään voitontavoittelun maksimointiin ja riskinottoon. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on arjen puurtamista eikä sankaritarinaa, esittää KTM Eeva Houtbeckers Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 28.10. tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan.

Vallalla oleva yhteiskunnallisen yrittäjyyden kritiikitön ymmärrys toistaa yrittäjyyteen liitettyä sankarimyyttiä, joka ulkoistaa yhteisen vastuunkannon kyvykkäille yksilöille. Houtbeckersin tutkimus kyseenalaistaa tämän ja muita yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liitettyjä myyttejä tekemällä näkyväksi mikroyrittäjien arkisia työkäytänteitä.

Olennaista on arkinen tekeminen

Yhteiskunnallinen yrittäjyys on samalla tavalla tyhjä käsite kuin yrittäjyys, ja ilmiön ymmärtämisen kannalta arjen työn tuntemus on olennaista. Houtbeckers seurasi väitöskirjaansa varten neljää organisaatiota uusilla toimialoilla. Toimialoja olivat avoin data, kierrätystekstiilit, veganismi ja yhteisölliset työtilat. Kaikki yritykset oli perustettu jonkin yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseksi.

"Yhteiskunnallisten haasteiden parissa toimeentuloaan yrittäviä urbaaneja nuoria on ollut vaikea sijoittaa mihinkään olemassa olevaan määritelmään. Heidän työnsä tulee kuitenkin ymmärtää yhdeksi muodoksi harjoittaa yrittäjyyttä", sanoo Houtbeckers.

Puhumalla yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä luodaan implisiittinen vastakkainasettelu sen ja tavanomaisen yrittäjyyden välille.

"Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että yrittäjyyttä on mahdotonta määritellä tyhjentävästi. Siten ei ole olemassa mitään ”tavanomaista yrittäjyyttä” eikä ”yhteiskunnallista yrittäjyyttä”, vaan kyse on mielikuvista", toteaa Houtbeckers.

Tutkimuksessa seuratut mikroyrittäjät pyrkivät vaikuttamaan olemassa oleviin käytänteisiin liiketoimintaideoilla, jotka pohjautuvat heidän huoliinsa maailman tilasta. Mikroyrittäjien valta muuttaa laaja-alaisia prosesseja on kuitenkin rajallista. Yhteiskunnallinen yrittäjyys voi rajoitteista huolimatta olla sosiaalisesti hyväksytty tapa tavoitella kestävää yhteiskunnallista muutosta, joka poikkeaa vallitsevista tekemisen tavoista. Siksi yhteiskunnallinen yrittäjyys voidaan ymmärtää arjen aktivismiksi.

– Jos jokin on yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä sankarillista, se on arjen puurtaminen, sanoo Houtbeckers. Tämän ymmärtäminen on olennaista, kun yrittäjyyttä ajatellaan yhtenä tapana ratkaista tai lievittää kompleksisia yhteiskunnallisia ongelmia.

��ä����ö���پ����������ܳܲ�

Kauppatieteiden maisteri Eeva Houtbeckers väittelee 28.10.2016 klo 12 organisaatiot ja johtaminen -alaan kuuluvasta aiheesta Arkinen yhteiskunnallinen yrittäjyys: Käytäntöote mikroyrittäjien työhön (Mundane social entrepreneurship: A practice perspective on the work of microentrepreneurs). Vastaväittäjänä toimii professori Karin Berglund (Tukholman yliopisto) ja kustoksena professori Minna Halme (Aalto-yliopisto). ��ä����ö���پ����������ܳܲ� järjestetään Aalto-yliopiston Chydenia-rakennuksessa, Saastamoisen säätiön salissa (3. kerros) osoitteessa Runeberginkatu 22–24, Helsinki.

Houtbeckersin väitöskirja on julkaistu sarjassa Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS (171/2016). Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä -palvelussa (aaltodoc.aalto.fi).

������ä�پ���ٴ��Ჹ:
Eeva Houtbeckers
p. 045 676 0608
eeva.houtbeckers@aalto.fi

Twitter: @aatteinen