Yläkoululaiset tytöt tutustuivat teknologian maailmaan naistenpäivän kunniaksi
Teknologiateollisuuden kasvuohjelmien päällikkö ja entisen Teknillisen korkeakoulun alumni Piia Simpanen aloitti päivän kertomalla, miksi teknologiaa kannattaa opiskella. Puheenvuorossaan hän korosti sitä, miten teknologialla voi muuttaa maailmaa ja miten monipuolisia mahdollisuuksia avautuu teknologiaa opiskelemalla. Hän rohkaisi tyttöjä miettimään rohkeasti omia polkujaan, ja kehotti heitä pohtimaan missä he ovat hyviä, mitä he rakastavat ja mistä he tulevaisuudessa voivat saada elantonsa.
Yritysnäkökulmaa ja sähkötekniikan innovaatioita esitteli Planmecan tuotepäällikkö Saila Parmes. Hänen innostuksensa tieteeseen syttyi fysiikan tunnilla, kun opettaja kertoi, miten laivat kelluvat. Hän opiskeli sähkötekniikkaa ja ajautui sattumien kautta lääketieteen teknologian pariin.
Konkreettisena esimerkkinä hän esitteli tytöille virtuaalipotilaan, eräänlaisen 3D-mallinnuksen, jolla voidaan auttaa hammaslääkäreitä suunnittelemaan ja antamaan parempaa hoitoa potilaille. Virtuaalipotilasta hyödynnettiin myös Pohjoismaiden ensimmäisessä kasvojensiirrossa, joka tehtiin Suomessa vuonna 2016. Virtuaalipotilas ja bioinformaatioteknologia kiinnostivat yleisöä kovasti ja kysymyksiä esitettiin innokkaasti.
Kolmantena puheenvuoron sai Aalto-yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen. Unelmatyössään oleva Ilmonen kertoi saavansa sekä tehdä sitä mitä rakastaa, eli tutkia matemaattisia ilmiöitä ja tehdä hyvää, kuten auttaa syöpätutkijoita. Ilmonen kertoi, kuinka jännittävillä tavoilla matematiikkaa voi hyödyntää erilaisilla aloilla. Monipuolisuuden voi nähdä siitä, miten vaihtelevissa tehtävissä hänen laitokseltaan valmistuneet alumnit työskentelevät nykyään: heitä on Ilmosen mukaan muun muassa liikennesuunnittelun parissa, mainostoimistossa, lentosuunnittelussa, hissitekniikassa, taloustutkimuksessa ja verotoimistolla harmaan talouden tutkimuksen parissa.
”Diplomi-insinöörit voivat tehdä mitä vain”
Esitelmien lisäksi ääneen pääsivät myös nykyiset teekkariopiskelijat. Omasta taustastaan ja opiskelusta Aallossa kertoivat Laura Kokko (ENG), Linda Hemmann (SCI), Erlea Melgosa (CHEM), Emilia El Hattab (BIZ) sekä Ella Eilola (ELEC). Naisten puheenvuoroissa korostui, kuinka monipuolisesti teknologian opiskelu avaa ovia ja miten erilaisia urapolkuja diplomi-insinöörit voivat kulkea. Puheenvuoroissaan he kertoivat myös, että teknologiaa opiskelemalla voi konkreettisesti vaikuttaa esimerkiksi ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Opiskelijat jakoivat ajatuksiaan myös opiskelijaelämästä ja -vaihdosta sekä uusista ystävistä, joita yliopistossa saa varmasti.
Iltapäivällä keskityttiin työpajoihin, joissa tytöt saivat tehdä erilaisia teknologiaan liittyviä tehtäviä. He jakautuivat ryhmiin, joiden parissa tutustuttiin hammasimplantin suunnitteluun virtuaalitodellisuudessa, risteyksen liikennevalojen suunnitteluun, tehtiin virtuaalimatka avaruuteen, rakennettiin spagettisilta, mallinnettiin adenovirus sekä tutustuttiin kestävän kehityksen ja talouden teemoihin. Konkreettiset aivopähkinät ja hauskat esimerkit toimivat mainiosti ja jokainen työpaja oli täynnä keskittyneitä ja innostuneita tyttöjä.
Tutustu myös Helsingin yhteislyseon 8D-luokan tyttöjen ajatuksiin tapahtumasta:
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.