Uutiset

Yli kahden miljoonan euron rahoitus algoritmiikan ja optimoinnin vallankumoukseen

Viisivuotisten hankkeiden tarkoituksena on tarttua epävarmuuden, optimoinnin ja dynaamisen datan aikaansaamiin haasteisiin uudella teorialla.

Chalermsookin hankkeissa.pyritään saamaan aikaan uutta vuorovaikutusta monien eri algoritmiikan erityisalojen yli. Kuva: Lasse Lecklin

Aalto-yliopiston professori Parinya Chalermsook on saanut Suomen Akatemialta yhteensä lähes 0,9 miljoonan euron rahoituksen, ja Euroopan tutkimusneuvostolta yli 1,4 miljoonan euron ERC Starting Grant -rahoituksen. Kumpikin hanke kestää viisi vuotta. Tarkoituksena on mullistaa algoritmiikka ja optimointiteoria vastaamaan lukuisissa käytännön tehtävissä yhdessä esiintyviin epävarmuuden, optimoinnin ja dynaamisen datan haasteisiin.

”Kolmen viime vuosikymmenen aikana on laadittu lukuisia erillisiä ja epäyhtenäisiä algoritmiikan teorioita ja –tutkimuksia, jotka on räätälöity joko rajoitettuihin erityistapauksiin, tai vaihtoehtoisesti ne ovat jo saavuttaneet rajansa. Me pyrimme yhdistämään erilliset teoriat käyttäen hyväksi tuoreimpia teoreettisia työkaluja, kuten hienojakoista laskennan vaativuusteoriaa, jotta pystymme ymmärtämään tehokasta laskentaa entistä paremmin”, professori ja akatemiatutkija Parinya Chalermsook kertoo.

Hankkeissa pyritään saamaan aikaan uutta vuorovaikutusta monien eri algoritmiikan erityisalojen yli, kuten approksimointialgoritmeissa, verkkoalgoritmeissa, eksponentiaaliaikaisissa algoritmeissa ja tietorakenteissa.

Monia haasteita ratkaistavana yhtä aikaa

Käytännön optimointiongelmat asettavat monia algoritmiikan tutkimukseen liittyviä haasteita. Esimerkiksi käyttäjien pyyntöihin liittyvän epävarmuuden vuoksi algoritmit on suunniteltava siten, että ne toimivat kaikissa tilanteissa ja reagoivat ilman täydellistä tietoa tulevaisuuden pyynnöistä.

”Vaikka tietäisimmekin kaikki käyttäjien pyynnöt etukäteen, on työlästä laskea paras ja tehokkain tapa käsitellä kaikki pyynnöt. Pyyntöjen määrän kasvaessa on siksi ehkä tyydyttävä alioptimaalisiin ratkaisuihin”, Chalermsook jatkaa.

Yhtenä lisähaasteena ovat ajan myötä jatkuvasti muuttuvat dynaamiset syötteet. Tämän vuoksi on pidettävä yllä tehokkaita tietorakenteita käyttäjien muuttuvien pyyntöjen ja mieltymysten käsittelemiseksi.

Chalermsookin tutkimusaloja ovat algoritmit ja laskennan vaativuusteoria---sekä tehokas laskenta että tehokkaan laskennan ulottumattomissa olevien laskentatehtävien kartoittaminen.

äپٴDz:

Parinya Chalermsook
parinya.chalermsook@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.
Henkilö nojaa kädet ristissä suuren puunrunkoon, yllään harmaa nappipaita ja mustat housut.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”

Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.