������

Espoon Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskuksen (KOSKE) toiminnan alusta asti on työllistynyt oman alansa töihin 52 % asiakkaista, vaikka ryhmä on kansainvälisestikin yksi vaikeimmin työllistyvistä.

Jopa viime vuonna, jolloin työllisyystilanne pääkaupunkiseudulla oli erittäin vaikea, KOSKEn uraohjaajat ja yrityskoordinaattorit auttoivat noin 500 espoolaista korkeakoulutettua työtöntä maahanmuuttajaa — ja heistä peräti 196 työllistyi.

Vuonna 2021 toimintansa aloittanut KOSKE on Suomen ensimmäinen kunnallinen työllisyyspalvelu, joka on suunnattu korkeasti koulutetuille, äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuville työttömille.

Erinomaiset työllistymistulokset on saatu aikaan ennakkoluulottomalla yhteistyöllä, jossa Aalto-yliopiston palvelumuotoilun tutkimuksella on ollut merkittävä rooli. Muotoilulla on vaikutettu työllisyyspalvelun suunnitteluun, käytettävyyteen ja laatuun mutta myös kaupungin sisäisiin prosesseihin palvelun taustalla. Espoon kaupungin työllisyyspalvelun uudistamisella on saavutettu taloudellisesti ja yksilön hyvinvointia ajatellen merkittävästi parempia tuloksia aiempaan verrattuna.

"Suomessa toistellaan usein, että työllisyystoimet eivät toimi — eivätkä ne toimikaan, jos niitä tehdään järjestelmä edellä", sanoo palvelumuotoilija ja väitöskirjatutkija Annukka Svanda Aalto-yliopistosta.

Svandan mukaan julkisten palveluiden tulisi rakentua kuntalaisten todellisten tarpeiden, ei järjestelmien rajoitteiden ympärille.

"Meidän on uskallettava kysyä, mitä ihminen tarvitsee eikä vain jäädä miettimään, mitä järjestelmä pystyy tarjoamaan. Esimerkkimme todistaa, että myös julkisia palvelurakenteita on mahdollista muokata ihmiskeskeisemmiksi ja samalla tehdä niistä tuottavampia ja kustannustehokkaampia.”

Asiakkaat nähdään resursseina, ei kuluina

Annukka Svanda sanoo, että KOSKE on erinomainen palvelu, mutta ei sinänsä erityisen radikaali: asiakkaita autetaan työnhaussa ja oman urapolun suunnittelussa.

"Poikkeuksellista on kuitenkin se, miten Espoon kaupunki on rakentanut palvelun yhdessä tutkijoiden kanssa. On lähdetty todella rohkeasti ratkomaan työllistymisen juurisyitä ja etsitty niihin ratkaisuja – vaikka se on vaatinut rohkeutta murtautua piilevien, sisäisten rakenteiden läpi", Svanda mainitsee.

Svandan mukaan onnistuminen perustuu siihen, että asiakkaita on kohdeltu resursseina, ei kuluina, heidän asemaansa on asetuttu empaattisesti ja palvelun viestintä on pidetty selkeänä ja kunnioittavana. Konkreettisesti työnhakijalle tämä on näkynyt henkilökohtaisena palautteena sekä hakijan omien vahvuuksien ja uratavoitteiden kirkastamisena, mikä on auttanut merkittävästi työnhaussa.

"Tämä kaikki on ollut mahdollista, koska kaupunki on itse ollut vahvasti mukana muutoksessa. Espoo ansaitsee tunnustusta – se toimii julkisen sektorin suunnannäyttäjänä. Toivon, että muutkin kunnat uskaltavat kokeilla samaa. Tällainen kehittäminen tuo parempia palveluita ihmisille ja uusia veronmaksajia kunnille", Svanda kiittelee.

Yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja vahvistusta kaupungin talouteen

Korkeakoulutetut maahanmuuttajat ovat kansainvälisesti vaikeimmin työllistyvä ryhmä, mutta heidän osaamisensa ja panoksensa tarjoavat kunnalle arvokkaan voimavaran. Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä mallilla voidaan paitsi tuottaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, samalla myös vahvistaa kaupungin taloutta, kun osaajat työllistyvät tehokkaasti.

”Korkeakoulutetut maahanmuuttajat, jotka eivät ole ponnisteluistaan huolimatta löytäneet osaamista vastaavaa työtä Suomesta, ovat usein hyvin turhautuneita. He kokevat, että heidän osaamistaan ei nähdä tai arvosteta Suomen työmarkkinoilla”, kommentoi Espoon elinkeinojohtaja Teemu Haapalehto. 

Haapalehdon mukaan varsinkin osaamiskeskuksen suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa yhteistyö muotoilun laitoksen kanssa auttoi kaupunkia ymmärtämään palvelun erilaisten asiakasryhmien tarpeita. Hän uskookin, että vakava pyrkimys ymmärtää asiakkaan näkökulmaa näkyy asiakkailta saadussa myönteisessä palautteessa ja palvelun hienoissa tuloksissa.

Tutkimustulokset KOSKEn vaikuttavuudesta ovat vahvistaneet Espoon kaupungin kokemusta ihmiskeskeisen palvelumuotoilun hyödyllisyydestä: myös kaupungin työntekijöiden työn mielekkyys lisääntyy, kun työ kohdistuu todellisiin tarpeisiin ja palvelun vaikuttavuudesta on vähemmän epävarmuutta.

Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston yhteistyö muotoilulähtöisen kehittämisen parissa jatkuu Kasvatuskumppanuus-hankkeessa, jossa kehitetään koulujen ja huoltajien yhteistyötä lasten oppimistulosten parantamiseksi vuoden 2026 loppuun saakka. Samalla Espoon kaupunginhallitus on päättänyt vakinaistaa korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskuksen, joka toimi vuosina 2021–2025 määräaikaisena.