Uutiset

Yritykset ovat siirtymässä kriisin hoidosta uuden kasvun tavoitteluun – haasteina muun muassa osaajapula ja pinnalliseksi jäänyt digiloikka

Orastavan kasvun tiellä on pullonkauloja eikä digitalisaation vauhdittuminen ole myöskään yksinkertaista. Kun organisaatio muuttaa konttorilta Teamsiin, jotain jää matkan varrelle.
Kuva: Aki-Pekka_Sinikoski.
Kuva: Aki-Pekka Sinikoski.

Aalto-yliopiston tuore kyselytutkimus kartoitti suomalaisyritysten toimintaa ja tulevaisuuden näkymiä, kun korona-aikaa oli eletty noin vuosi. Kyselyyn vastasi huhti-toukokuussa yli 250 yritysjohtajaa. Kysely täydentää saman tutkimusryhmän kyselyä puolen vuoden takaa, jolloin tutkimukseen osallistui yli 300 päättäjää.

Tulokset antavat yllättävän valoisan kuvan yritysten tulevaisuuden näkymistä. Tutkijoiden mukaan yritykset ovat siirtymässä akuutin kriisin hoidosta uuden kasvun tavoitteluun. Strategisen johtamisen apulaisprofessori Jukka Luoma kertoo yllättyneensä tuloksista.

”Aiemmassa tutkimuksessamme kerroimme koronan kielteisistä vaikutuksista yritysten pitkän aikavälin kasvuun. Kysynnän epävarmuus sekä operatiiviset häiriöt vaikeuttivat esimerkiksi uusille markkinoille laajentumista. Oletin ilman muuta, että kriisiin liittyvä jatkuva epävarmuus toistuvine epidemia-aaltoineen olisi edelleen jatkanut tätä trendiä. Yritykset ovat kuitenkin selvästi aktivoituneet tavoittelemaan kasvua jo nyt. Yritysjohtajien vastausten maalaama tulevaisuuskuva näyttää mielestäni yllättävän myönteiseltä.”

Osa yrityksistä saattaa kuitenkin jäädä paitsi orastavasta kasvusta. Tutkimuksen mukaan yritykset, jotka kriisin ensikuukausina vetäytyivät kuoreensa ja esimerkiksi vähensivät uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä, vaikuttavat myös nyt vähemmän aktiivisilta uuden kasvun tavoittelussa.

Osaajapula pullonkaulana

Orastavan kasvun tiellä on myös pullonkauloja, joista tutkijat nostavat tärkeimpinä esiin osaavan työvoiman sekä komponenttien saatavuuden. Syksyllä 2020 tutkimusryhmä varoittelikin yrityksiä osaajapulasta ja kiristyvästä työvoimakilpailusta erityisesti uusien teknologioiden alueella.

”Tämä on edelleen ajankohtainen huoli. Yritysten on etsittävä keinoja pärjätä kiristyvässä kilpailutilanteessa. Monen yrityksen kohdalla tämä tarkoittaa sekä aktiivista rekrytointia että olemassa olevan henkilöstön jatkuvaa kouluttamista”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Susanna Takkunen, joka viimeistelee väitöskirjaa organisaatioiden digitaalisesta transformaatiosta.

Tuotantojohtamisen apulaisprofessori Lauri Saarinen kiinnittää huomion organisaatioiden ketteryyteen, joka on yhteydessä kriisin aikaiseen kykyyn tavoitella kasvua ja kilpailukykyä.

”Operatiivisesti ketterät yritykset ovat myös kyenneet löytämään innovaatio- ja kasvumahdollisuuksia kriisin aikana. Nämä yritykset näyttävät olevan myös paremmassa asemassa pääsemään kiinni kasvuun kriisin jälkeen. Yritysjohtajille ja meille tutkijoille riittää tästä kiinnostavaa opittavaa tuleviksi vuosiksi. Resilienssi määritellään kyvyksi palautua häiriöstä entistä korkeammalle suoritustasolle. Uskon että pystymme näkemään tätä vaikutusta hyvin johdettujen yritysten kohdalla tulevina vuosina.”

Pinnallinen ja suppea digiloikka

Tutkijat kuvaavat koronan aikaansaamaa digitalisaation vauhdittumista ”pikadigitalisaatioksi”.

”Kriisi on selvästi lisännyt yritysten valmiuksia ja halukkuutta ottaa käyttöön uusia digitaalisia työkaluja. ’Pikadigitalisaation’ varjopuoli kuitenkin on, että analogisessa ympäristössä hiotuneita käytänteitä ei niin vain digitalisoida. Kun organisaatio muuttaa konttorilta Teamsiin, jotain jää ilman muuta matkan varrelle”, Luoma toteaa.

Tutkimuksen mukaan monet vastaajat kertovat työmäärän ja palaverien määrän lisääntyneen samaan aikaan, kun satunnaisten kohtaamisten määrä on romahtanut. Tutkijoiden mukaan erityisesti tietointensiivisessä työssä koordinointi ja yhteistyö perustuu pitkälti ei-muodolliseen, osin spontaaniin vuorovaikutukseen, jota ei ole helppo siirtää etätyöympäristöön.

”Monelle yritykselle koronaan liittyvä digitalisaatio tarkoittaa käytännössä etätyövälineiden aiempaa laajamittaisempaa käyttöä. Koronan aikaansaama digiloikka on siis pääosin aika pinnallinen ilmiö. Laaja-alainen digitaalinen transformaatio on koronan jälkeenkin pitkä ja haastava muutosprosessi, joka vaatii johtajilta kärsivällisyyttä, näkemyksellisyyttä ja asiakaslähtöistä ajattelua”, Takkunen kertoo.

Tutkimuksen toteutuksen kumppaneina toimivat Teknologiateollisuus ry, Palvelualojen työnantajat Palta sekä Kaupan liitto.

äپٴᲹ:

Otaniemi campus above / photo: Aalto University, Matti Ahlgren

Yli 300 yritysjohtajaa kertoi koronakriisin vaikutuksista: jäädytettyjä laajentumistoimia, kiihtynyttä innovaatiotoimintaa ja uusia osaamistarpeita

Kriisin ensivaiheesta on selvitty hyvin, mutta pitkän aikavälin kasvun tiellä on ongelmia, käy ilmi Aalto-yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkijoiden mukaan erityisesti osaamisesta on muodostumassa yritysten uudistumisen pullonkaula.

Uutiset
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Environmental Engineering new flow channel in Otaniemi, with students and teaching staff
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Olli Variksen työryhmälle merkittävä rahoitus Maa- ja vesitekniikan tuki ry:ltä

Rahoituksen saanut InnoWAT-hanke vahvistaa vesialan opetusta.
Ryhmä ihmisiä istuu portailla, ympärillä suuria oransseja säkkituoleja.
۳ٱ𾱲ٲö, Yliopisto Julkaistu:

Erasmus+ henkilöstökoulutuksessa pureuduttiin kansainvälisiin yhteisopintoihin ja vaihto-opiskelijan polkuun

Kaksikymmentäviisi osallistujaa eri puolilta Eurooppaa kokoontui kesäkuussa Aalto-yliopistoon Erasmus+ Staff Training Week -tapahtumaan, joka keskittyi kansainvälisiin yhteisopintojaksoihin ja opiskelijaliikkuvuuteen.
#1 yliopisto Suomessa (QS World University Rankings) punaisella taustalla.
Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto jälleen Suomen ykkönen QS:n yliopistovertailussa

Maailman yliopistoista Aalto oli sijalla 114.
Henkilö kävelee värikkään tiiliseinällä olevan muraalin ohi, katuvalot ja sähkölaitteet yläpuolellaan.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Uusia akatemiatutkijoita ja akatemiahankkeita

Suomen Akatemian akatemiatutkijan ja -hankerahoituksen sai yhteensä 44 aaltolaista tutkijaa – onnittelut kaikille!