Yritysten innovaatiopotentiaalia ei hyödynnetä täysipainoisesti
Kansainväliset innovaatioverkostot, avoin innovaatioyhteistyö, sosiaalinen media ja vapaat kehittäjäyhteisöt ovat muuttaneet yritysten innovaatioprosessia merkittävästi. Samalla yrityksille on tullut yhä tärkeämmäksi hallita omaa innovaatioprosessiaan tavalla, joka palvelee tehokkaasti yrityksen kokonaisstrategiaa ja johtaa nopeasti markkinoille saatettaviin tuotteisiin ja palveluihin. Tämä kehitys asettaa haasteita myös innovaatioita edistäville politiikoille sekä eri toimijoiden rooleille.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Erkki Ormala, KTT Sampo Tukiainen ja KTM Jukka Mattila tekivät maalis-kesäkuussa 2014 tutkimuksen yritysten innovaatioprosessin johtamisen muutoksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa yritysten innovaatiojohtamisen käytännöistä muuttuneessa toimintaympäristössä. Tutkimuksella tuotettiin tietoa myös innovaatiopoliittisten toimenpiteiden kehittämiseksi. Tutkimusta varten haastateltiin 58 innovaatiojohtajaa 52 suomalaisessa yrityksessä.
Uuden liiketoiminnan ja uusien markkinoiden luomiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän
Tutkimuksen mukaan Suomessa yritysten innovaatioprosessit ovat muutoksen kourissa, mutta huomattava osa yrityksistä ei ole vielä onnistunut kytkemään toimintaansa uusia innovaatioinstrumentteja.
Yritysten innovaatiotoiminnassa ylikorostuvat olemassa olevan toiminnan tehostaminen sekä tuotteita, palveluja ja markkinoita vain vähän uudistavat innovaatiot. Kokonaan uutta liiketoimintaa ja markkinoita luova kehittäminen alipainottuu.
Suomessa markkina-arvoltaan kymmenen ja sadan miljoonan euron väliin sijoittuvia innovaatioita löytyy vain harvakseltaan. Tämä on kuitenkin se kriittinen kasvuhaarukka, johon kansainvälisesti toimivat kasvuyritykset tähtäävät.
Toisaalta voidaan nähdä, että yrityksissä syntyy monin verroin enemmän uusia ideoita innovaatioiksi kuin mitä yrityksen omin toimin lähdetään viemään eteenpäin.
Vahvemmalla yhteistyöllä ja rohkeammalla riskinotolla enemmän innovatiivisuutta
Suomessa yritykset käyttävät paljon innovaatiopolitiikan instrumentteja olemassa olevaa tuotantoa tehostavien hankkeiden toteuttamiseen. Näin tutkimus- ja innovaatiopolitiikan uudistamisen tärkeimpiä asioita on vahvistaa innovaatiojärjestelmää tukemaan aidosti uuden ja kansainvälisesti kilpailukykyisen liiketoiminnan kehitystä.
On tarpeen luoda parempaa ymmärrystä ja osaamista liiketoimintamalleista, kansainvälisistä ekosysteemeistä ja arvoverkoista. Perinteisesti vahvan yliopistojen ja yritysmaailman välisen yhteistyön edelleen kehittäminen on myös innovaatiojärjestelmän keskeisiä tehtäviä maailmanluokan osaamisen varmistamiseksi. Lisäksi tarvitaan nykyistä parempia riskinjakoinstrumentteja ja rahoitusratkaisuja, jotka mahdollistavat 10–20 miljoonan euron investoinnit kansainvälistyvään liiketoimintaan.
Kokonaisuutena yritysten innovaatiopotentiaali ei ole parhaassa iskussa. Suomessa tarvitaan vahvempaa yhteistyötä, rohkeampaa riskinottoa, uusia rahoitusmahdollisuuksia ja maailmanluokan osaamista uusilla kasvualoilla. Vain niiden avulla on mahdollista kääntää nykyinen kielteinen talouskehitys positiiviselle kasvu-uralle.
Tutkimuksen loppuraportti julkaistaan lokakuussa Aalto-yliopiston Kauppa + talous -sarjassa.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Professori Erkki Ormala, tutkimuksen johtaja, erkki.ormala@aalto.fi
KTT Sampo Tukiainen, projektipäällikkö, sampo.tukiainen@aalto.fi
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Lue lisää uutisia
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.
Digiklinikka paransi hoidon saatavuutta Pohjanmaalla – vaikutuksia tutkittiin poikkeuksellisen laajassa satunnaistetussa kokeilussa
Aalto-yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Turun yliopiston tutkijat selvittivät, millaiset ihmiset käyttivät perusterveydenhuollon chat-palveluita ja miten ne vaikuttivat palveluiden käyttöön Pohjanmaan hyvinvointialueella.