ºÚÁÏÍø

Kemian tekniikan korkeakoulu 

Kemian tekniikan korkeakoulun opetus ja tutkimus keskittyy metsäteollisuuden teknologioihin, kemiantekniikkaan, teolliseen bioteknologiaan, materiaalitieteeseen ja nanoteknologiaan, metallien ja mineraalien jalostukseen sekä energiateknologiaan. Kemian tekniikasta valmistuneet ymmärtävät, mitä pitää tehdä puhtaan ympäristön ja kestävän kehityksen turvaamiseksi, ja tietävät, miten se tehdään. He kehittävät muovia korvaavia ratkaisuja, kestävää akkuteknologiaa ja raaka-aineiden kierrätystä, muun muassa. Kemian tekniikan innovaatioiden vaikutukset voivat olla massiivisia globaalissakin mittakaavassa. Tutustu kemian tekniikan korkeakoulun tarjoamiin opiskelumahdollisuuksiin korkeakoulun sivuilla.

Uraseurantakysely

Uraseurantakysely toteutetaan osana valtakunnallista akateemisten uraseurantaa*. Tällä sivulla esitetyt tulokset perustuvat vuonna 2025 toteutetusta vuonna 2020 maisteriksi valmistuneille kohdistetusta kyselystä saatuun dataan. 

Tyytyväisyys tutkintoon

Kemian tekniikan korkeakoulusta vuonna 2020 valmistuneet arvostavat itse ja kokevat myös työnantajien arvostavan tutkintoaan. Vastaajista 83 % oli tyytyväisiä tutkintoonsa suhteessa omaan uraansa, 92 % koki työnantajien arvostavan vastaajan tutkintoa ja 88 % suosittelisi kemian tekniikan tutkintoa toisille.

°Õ²âö±ô±ô¾±²õ³Ù²â³¾¾±²Ô±ð²Ô

Kemian tekniikan korkeakoulusta vuonna 2020 valmistuneiden työmarkkinatilanne on uraseurantakyselyn tulosten perusteella erittäin hyvä. Vastaajista 90 % oli joko töissä tai yrittäjänä. 

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen vastaajien mediaanipalkka on 4670 euroa kuussa ja vastaajien palkkojen keskiarvo 4890 euroa kuussa. 

Eniten kemian tekniikan osaajia työllistävät suuret (yli 250 työntekijää) yritykset ja organisaatiot. Vastaajista 48 % työskentelee suurissa yrityksissä, 26 % pienissä tai keskisuurissa yrityksissä, 13 % yliopistoissa, 2 % valtiolla ja 2 % järjestössä, säätiössä, seurakunnassa tai vastaavassa. Loput 9 % vastaajista valitsi vastausvaihtoehdon muu. 

Nykyiseksi työnantajakseen vastaajat nimesivät muun muassa Aalto-yliopiston, AFRY:n, Andritzin, Borealiksen, Muratan, Onego Bion, Vaisalan ja VTT:n. 

Yleisimmistä työnimikkeistä esimerkkejä ovat analyytikko, kehitysinsinööri, kestävän kehityksen asiantuntija, konsultti, laadunvarmistuksen asiantuntija, projektipäällikkö, prosessi-insinööri, suunnittelupäällikkö ja väitöskirjatutkija. 

Tärkeimpinä nykyisessä työssään vaadittavina taitoina vastaajat pitävät ongelmanratkaisutaitoja, kykyä oppia ja omaksua uutta, viestintää englannin kielellä, analyyttisiä ja systemaattisen ajattelun taitoja sekä organisointi- ja koordinointitaitoja. 

*Valtakunnallista uraseurantaa koordinoi yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden verkosto Aarresaari. Aarresaareen kuuluu 13 suomalaista yliopistoa. Kyselyt toteutetaan yhtenäisellä kyselyllä ja samanaikaisesti viisi vuotta sitten maisteriksi valmistuneille. Uraseurantojen valtakunnalliset tulokset ovat julkisesti saatavilla Opetus- ja kulttuuriministeriön . Vipusesta löytyy myös . Aalto-yliopistosta valmistuneiden työuria tutkii myös Tekniikan akateemiset TEK, jonka toteuttamaan vastavalmistuneiden kyselyyn opinnoista ja työelämästä voit tutustua .