Lisää aiheesta
Vuosi sitten maailma näki ensimmäisen kuvan mustasta aukosta – seuraavaksi luvassa voi olla elokuva
  Yleisöluentoja, palkintoja ja ystävän pojan ihailu - Tutkija Tuomas Savolainen kertoo, miten vuosi on mennyt. 
      
      
     
  Kuva kvasaarin suihkusta yllätti tähtitieteilijät
  Tutkijat eivät ole koskaan aikaisemmin saaneet yhtä tarkkaa kuvaa näin kaukaisesta kohteesta. 
      
      
     
  Metsähovin radiotutkimusasema julkaisee aurinkodataa yli neljän vuosikymmenen ajalta
  Metsähovin Auringosta saatava datan määrä on valtava ja kasvaa uusilla havainnoilla päivittäin.
      
      
     
  Kolme kiehtovaa asiaa avaruudesta – Minkä mysteerin ratkeamista avaruustutkija Joni Tammi odottaa?
  Ekaluokkalainen Joni Tammi piti elämänsä ensimmäisen esitelmän tähdistä. Siitä alkoi matka, joka johti avaruustutkijan uraan. Mutta minkä älynväläyksen hän sai Esko Valtaojan kurssilla opiskeluaikanaan? 
      
      
     
  Revontulet ovat näkyvin merkki Auringon aktiivisuudesta – ja muita faktoja meitä lähinnä olevasta tähdestä
  Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusasemalla Aurinkoa on tutkittu yli 40 vuoden ajan. Havainnoista muodostetaan Auringon radiokarttoja, joista tutkijat näkevät muun muassa sen, miten aktiivinen Aurinko kulloinkin on. 
      
      
     
  Mustan aukon kuvaajille miljoonapalkinto – Tuomas Savolainen yksi palkituista
  Tieteen Oscareiksi kutsuttu Breakthrough Prize in Fundamental Physics jaetaan tänä vuonna 347 tutkijalle, jotka onnistuivat ensimmäistä kertaa historiassa kuvaamaan supermassiivisen mustan aukon ja sen varjon. 
      
      
     
  Metsähovin remontti alkaa syyskuussa
  Metsähovin radiotutkimusaseman korjaustöissä uusitaan sekä tiloja että laitteita. 
      
      
     
  Mikä on musta aukko?
  Miksi mustan aukon tutkiminen on tärkeää? Lue lisää Event Horizon Telescope -hankkeesta kysymyksiä ja vastauksia -palstalta. 
      
      
     
  Kuva mustasta aukosta tuntui Tuomas Savolaisesta kaukaiselta unelmalta – vuosikymmen myöhemmin hän on mukana tekemässä tähtitieteen historiaa
  Historiallisessa kuvassa näkyy 55 miljoonan valovuoden päässä olevan mustan aukon siluetti. Miksi se on niin tärkeää?
      
      
     
  Tähtitieteilijät ottivat ensimmäistä kertaa kuvan mustasta aukosta
  Aalto-yliopisto osallistui käänteentekeviin havaintoihin jättimäisestä mustasta aukosta Messier 87 -galaksin ytimessä. 
      
      
     
  Tähtitieteen läpimurtotulos paljastetaan 10.4.
  Tilaisuudessa paljastetaan kansainvälisen Event Horizon Telescope -yhteistyön tuloksena saatu merkittävä tähtitieteen läpimurtotulos. 
      
      
     
  Hiljaisista galakseista kuuluu kummia
  Hiljaisimmista, aktiivisista galakseista on paljastunut paljon yllätyksiä. 
      
      
     
  Huhuu avaruus!
  Uudistetulla radioastronomian kurssilla opiskelijat pääsevät havainnoimaan kaukaisia galakseja Suomen ainoalla tähtitieteelliseen tutkimukseen käytettävällä radioteleskoopilla.
      
      
     
  Ainutlaatuinen havaintosarja paljastaa: Auringon radiokirkastumat sykkivät kuin sydän
  Auringon tutkiminen auttaa ennakoimaan aurinkomyrskyjä, jotka aiheuttavat merkittäviä ongelmia tietoliikenteelle, paikannusjärjestelmille ja sähkönjakelulle.
      
      
     
  Tähtitieteilijät loivat maapalloa suuremman teleskoopin – mustan aukon synnyttämien plasmasuihkujen rakenne kuvattiin huipputarkasti
  Maata kiertävän radioteleskoopin havainnot ovat resoluutioltaan tarkimpia tähtitieteen historiassa; aivan kuin Kuusta voitaisiin katsella Maan pinnalla olevaa biljardipalloa.
      
      
    Tutkijoiden löytämä kosminen suurennuslasi paljastaa supermassiivisen mustan aukon syöksemässä ainetta avaruuteen
  Tähtijoukon muodostama linssi paljastaa yksityiskohtia kaukaisen galaksin supermassiivisen mustan aukon tuottamasta plasmasuihkusta.
      
      
    Weisell-säätiöltä 50 000 euron lahjoitus Aalto-yliopistoon Metsähovin radiotutkimusasemalle
  Lahjoitusvaroin 5,5 metrin radioteleskooppiin hankitaan ohjausmoottorit ja vastaanotin.
      
      
     
  Metsähovissa avaruus on radioteleskoopin päässä
  Suomen ainoa tähtitieteellinen radio-observatorio avaa ovensa yleisölle sunnuntaina 28. elokuuta.
      
      
     
  Metsähovissa huomattiin GPS-kellonajan outo hyppäys
  Selkeää selitystä ilmiölle ei ole löytynyt. GPS-kellonaikaa käytetään yhä enemmän järjestelmien automaattiseen tahdistamiseen.
      
      
    Raju auringonpurkaus Metsähovin suviyössä
  Metsähovin radiotutkimusasema havaitsi 22. kesäkuuta noin klo 21.00 radioteleskoopeillaan energeettisen auringonpurkauksen.
      
      
     
           
           
           
           
           
          