Raju auringonpurkaus Metsähovin suviyössä
Metsähovin radiotutkimusasema havaitsi 22. kesäkuuta 2015 alkaen noin klo 21.00 radioteleskoopeillaan energeettisen auringonpurkauksen. Auringonpurkaus oli peräisin auringon aktiiviselta alueelta NOAA 12371. Näin voimakkaat purkaukset aiheuttavat vakavia geomagneettisia häiriöitä.
Pohjoisen sijaintinsa ansiosta Metsähovi pystyi ainoana radio-observatoriona Euroopassa havaitsemaan useita instrumentteja käyttäen näin myöhään tapahtuneen purkauksen. Dynaaminen spektri osoittaa, että purkaus näillä radiotaajuuksilla oli poikkeuksellisen pitkäkestoinen, eli yli tunnin verran.
Kuvassa 1 Metsähovin aurinkotutkimusteleskoopilla havaittu auringon
kokonaisintensiteetti taajuudella 11.2 GHz maanantaina 22.6.2015.
Purkauksen huippu tapahtui noin klo 18 UT-aikaa eli klo 21 Suomen aikaa.
Kuvissa 2 ja 3 ovat sekä eilen ennen purkausta että seuraavana päivänä
23.6.2014 Metsähovin suurella radioteleskoopilla havaitut auringon radiokartat
37 GHz:n taajuudella. Alue NOAA 12371 on tälläkin hetkellä huomattavan
aktiivinen, joten vastaavankaltaisia purkauksia on mahdollisesti vielä odotettavissa lähipäivien aikana.
Kuvassa 4 on Metsähovin Callisto-radiospektrometrillä havaittu dynaaminen spektri taajuusvälillä 50-850 MHz.
(blogs.aalto.fi)
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.