Uutiset
Katso tallenne aamunavauksesta - aiheena jäynät!
Katso tallenne wappuaamunavauksesta. Keskustelu sivuaa muun muassa vuoden 2023 voittajajäynää, joka koskee Kaisaniemen puistossa tehtyjä haastatteluja eri käkilajeja koskien, oikeita ja keksittyjä, sekä puistonpenkki- ja autojäynää, joista kiertää tarinoita poliisien keskuudessa.
Kohti yhdenvertaisempaa yhteisöä: Perhevapaat
Akateemisen henkilöstön perhevapaisiin suhtaudutaan suotuisasti, mutta töiden järjestely on haastavaa, kertovat professorit Yu Xiao ja Heikki Nieminen.
Uuden sukupolven magneettistimulaatio voi mullistaa aivosairauksien hoidon
Kun algoritmi ottaa ohjat, aivojen magneettistimulaatiosta tulee nopeampaa ja tehokkaampaa. Menetelmä tuo uusia mahdollisuuksia muun muassa vakavan masennuksen ja kivun hoitoon.
Tekoäly mullistaa terveydenhuollon: 5 asiaa, jotka tällä hetkellä on syytä ymmärtää
Tutkijamme kertovat, miten tekoälyteknologia muuttaa terveydenhuoltoa ja miten siihen kannattaa suhtautua.
Perustieteiden korkeakoulun parhaat väitöskirjat ja diplomityöt vuodelta 2022 palkittu
Aalto-yliopisto palkitsee vuosittain parhaat 10 prosenttia väitöskirjoista Aallon väitöskirjapalkinnolla. Palkittuja väitöskirjoja on Perustieteiden korkeakoulussa tänä vuonna kuusi. Diplomitöitä palkittiin viisi.
Avattaria ja aitoja kohtaamisia
Aalto-yliopiston tutkijat ovat tutkimushankkeissaan mukana luomassa uudenlaista neuvolaa ja myönteistä synnytyskokemusta. Visioissa huomioidaan teknologian luomat mahdollisuudet, kuten synnytyksen simulointi kolmiulotteisessa videokonferenssissa avattaren eli virtuaalihahmon välityksellä. Toisaalta tutkijat mielellään säilyttäisivät parhaat käytänteet menneestä, kuten perinteisen neuvolakortin, aidot kohtaamiset sekä rotinat, vierailut katsomaan vastasyntynyttä ruokalahjojen kera.
Esko Evtyukovin ja Salla Nichollsin mukaan on siistiä olla ihka ensimmäisiä teknillisen psykologian opiskelijoita
Esko Evtyukov ja Salla Nicholls ovat ihka ensimmäisiä Aallon teknillisen psykologian eli tepsyn opiskelijoita, joita aloitti yhteensä parikymmentä syksyllä 2022.
Koen Van Leemput käyttää tekoälyä lääketieteellisen kuvantamisen apuna
Suurin haaste on menetelmien soveltaminen laboratorioympäristöstä potilaiden hoitoon, uusi professori sanoo.
Hypähtelevä katse voi paljastaa lapsen ADHD:n, osoitti virtuaalitodellisuuspelillä tehty tutkimus
Tutkijat ovat osoittaneet, että virtuaalitodellisuuspeliä pelaavien lasten silmänliikkeillä on selvä yhteys ADHD-oireiden ja näköjärjestelmän kehityksen kanssa.
Painehaavoista aiheutuu vuosittain 500 miljoonan euron kustannukset – tutkijatiimi kehittää peitettä, joka hälyttää jo orastavasta haavasta
Tutkijat esittelevät tänään HUSille prototyypin pyörätuolin istuintyynylle tarkoitetusta älypeitteestä, joka kerää sensoreilla tietoa painehaavariskistä. Nopealla hoidon aloittamisella ehkäistään tuskallisempien ja vaikeammin hoidettavien haavojen syntyminen.
Aivojen magneettistimulaatio auttaa masennus- ja kipupotilaita – robotti tarkentaa kohdennusta ja nopeuttaa hoitoa huimasti
TMS:ssä aivoille annetaan sarja magneettipulsseja pään pinnalle asetettavan kelan avulla. Pulsseja antavan kelan liikuttelu käsin, stimulointikohdan ja -suunnan valitseminen ja reaktioiden seuraaminen on tällä hetkellä vaativaa työtä, jonka onnistuminen vaatii osaavaa ja kokenutta asiantuntijaa.
Ihoa silittävä laite voi auttaa hillitsemään alkoholin himoa
Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät laitetta, joka tukee raittiutta yhdessä muiden hoitojen, kuten psykososiaalisen ja lääkehoidon rinnalla.
Voittoisa tiedeprojekti johti Suvi Laitisen tutkimuksen pariin – Millennium Youth Prize on kilpailu nuorille innovaattoreille
Suvi Laitinen ja hänen ystävänsä Lena Maula osallistuivat ensimmäiseen Millennium Youth Prize -kilpailuun vuonna 2018. Kilpailun aikaan lukiossa opiskelleet Laitinen ja Maula kehittivät uudenlaisen ratkaisun Alzheimerin taudin hoitoon ja voittivat sillä kilpailun pääpalkinnon. Kilpailuun osallistuminen avasi Laitiselle ovet tieteellisen tutkimuksen pariin.
Tutkijat kehittävät videopeliä helpottamaan masennuksen oireita - pelissä vapautetaan maailma sitä riivaavista olennoista
Tutkijat Palvan johdolla kehittävät digitaalista, pelimuotoista hoitomuotoa masennukseen. Heidän tavoitteenaan on, että mielenterveyden hoitoa voidaan sekä tehostaa että saada se saavuttamaan tulevaisuudessa yhä useamman hoitoa tarvitsevan.
Ultraääni laajentaa lääketieteellisten neulojen käyttötarkoituksia - voi olla hyödyllinen geeninsiirrossa
Lääketieteellisten neulojen kehityksessä ei ole saavutettu merkittävää teknologista parannusta viimeisten 150 vuoden aikana. Väitöstutkija Emanuele Perra selvitti väitöstutkimuksessaan, voidaanko epälineaarisen ultraäänen avulla ratkoa nyt käytössä olevien lääketieteellisten neulojen rajoituksia, kuten potilaan kokema kipu, epätarkkuus ja vaihtelevan laatuiset neulanäytteet.
Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen
Tutkijat selvittävät sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.
Harvardista Aaltoon – Matti Hämäläinen aloitti Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen johtajana
Hämäläinen on uranuurtaja aivotoiminnan tutkimuksessa kuvantamismenetelmin. Nyt hän haluaa kannustaa laitoksensa tutkimusryhmiä yhteistyöhön ja edistää keskinäistä luottamusta.
Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja
Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.
Tutkijat valmistivat värejä nanokullasta ja DNA:sta
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat nanokullasta värejä, ja menetelmästä voi jatkossa olla hyötyä uusissa näyttöteknologioissa, erityisesti puettavien sensorilaitteiden näytöissä.
Tutkimus: Varjoja voidaan havaita lähes pilkkopimeässä
Tutkijat löysivät hiirien verkkokalvolta erityisen herkän, niin sanotun OFF-kanavan, joka on erikoistunut havaitsemaan varjoja lähes pimeässä. Ihmisen verkkokalvolla on samantyyppinen hermoverkko, ja tutkimus voikin auttaa kehittämään äärimmäisen tarkkoja silmäsairauksien diagnoosimenetelmiä, uskovat tutkijat.
