Gynekologisten laskeumien hoitoon kehitetään yksilöllistettyä biomateriaalia
Uudenlaisia biolaskeumaverkkoja voidaan hyödyntää myös tyrän ja virtsankarkailun hoidossa.
Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen
Eija Raussi-Lehto väittelee 7. lokakuuta neuvolajärjestelmän kehittämisestä. Biodesign-ohjelman tutkijakollegat Annika Järvelin ja Hanna Castrén-Niemi taas ovat jalkautuneet kolmeksi viikoksi havainnoimaan satavuotiaan neuvolan arkea.
Neuvolatoiminta sai alkunsa, kun pienten lasten neuvonta-asema perustettiin Helsingin Kallioon 1922. Tänä päivänä neuvolat tavoittavat 99,7 prosenttia suomalaisista lasta odottavista perheistä, ja 99,6 prosenttia pikkulapsiperheistä on lastenneuvolan asiakkaina. Tutkijat selvittävät nyt sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.
Terveydenhuollon lehtori Eija Raussi-Lehdolla on vuosikymmenten monipuolinen kokemus äitiyshuollosta ja hän väittelee neuvolajärjestelmän kehittämisestä Aalto-yliopistolla 7. lokakuuta. Hän kaipaa rohkeutta neuvolajärjestelmän uudistamiseen.
”Pitäisi tehdä monialaisia kokeiluja ja katsoa asioita uusista näkökulmista käsin. Neuvolan järjestelmiin, hoitopolkuihin ja laadun mittaukseen tarvitaan yhtenäisyyttä ja jatkuvuutta. Nykyinen järjestelmä ei takaa asiakkaille tasalaatuista hoitoa. Lisäksi, kun jokainen yksikkö kehittää vain omaa toimintaansa, se saattaa pahimmassa tapauksessa kuormittaa seuraavaa yksikköä. Tulevaisuuden neuvolassa järjestelmien tulee keskustella paremmin keskenään,” Raussi-Lehto kertoo.
Raussi-Lehdon väitöskirja on monografia, ja hän ottaa siinä kantaa myös neuvolatoiminnan resursseihin ja tarpeeseen muuttaa koulutuslinjauksia neuvolahenkilöstön osalta.
Biodesign-ohjelman innovaatiotutkijat Annika Järvelin ja Hanna Castrén-Niemi ovat puolestaan jalkautuneet kolmeksi viikoksi seuraamaan kolmen eri helsinkiläisen neuvolan arkea. Ohjelmassa monitieteellinen tiimi jalkautuu terveydenhuollon ympäristöön tunnistamaan ratkaisemattomia tarpeita, joista he valitsevat tärkeimmät ratkaisujen kehittämistä varten.
Järvelinin ja Castrén-Niemen mukaan neuvolan uusi perhekeskusmalli tarjoaa periaatteessa aikaisempaa suuremmat resurssit perheiden tukemiseksi. Käytännössä on kuitenkin niin, että perhe ei välttämättä tapaa tuttuja hoitajia tai lääkäreitä, eivätkä nämä välttämättä tunne edes toisiaan, koska vaihtuvuus on suurta.
Raussi-Lehto kaipaa vielä vankempaa jatkumoa raskaudesta synnytykseen ja lapsivuodeaikaan saakka.
”Parhaaseen mahdolliseen asiantuntijuuteen perustuva tiimityö on yksi mahdollisuus toteuttaa jatkuvuus niin, että ainakin joku tiimin jäsenistä on perheelle tuttu”, Raussi-Lehto sanoo.
Oltuaan havaintojaksolla neuvolassa Järvelin ja Castrén-Niemi ovat kiinnittäneet huomiota myös puolisoiden asemaan ja perheiden monimuotoisuuteen.
”Koko perhe voitaisiin ottaa paremmin mukaan neuvolan toimintaan. Puolisoita voisi kohdata neuvolassa nykyistä paremmin, vaikka usein neuvolakäynneillä onkin mukana molemmat vanhemmat”, Järvelin kertoo.
”Perheiden monimuotoisuutta voisi huomioida tarjoamalla lisätukea entistä kohdennetummin sitä tarvitseville perheille tai perheenjäsenille”, Castrén-Niemi sanoo.
”Monikulttuurisuus ja kielen kehityksen tukeminen ovat jo tulleet tosi vahvasti esille havainnoissamme. Miltei kolmasosa kohtaamistamme perheistä on ollut muita kuin suomenkielisiä”, Järvelin kertoo.
Järvelin ja Castrén-Niemi ovat tehneet jo yli 400 havaintoa, joista he tunnistavat tärkeimmät tarpeet tutkijoiden omaan kehitysprosessiin. Muut tarpeet annetaan neuvolan johdon hyödynnettäväksi.
Järveliniä ja Castrén-Niemeä kiinnostaa myös digitaalisuuden mahdollisuudet neuvolan toiminnassa. Vuoden 2021 neuvolakyselyn perusteella neuvolan tarjoamissa sähköisissä palveluissa onkin eniten kehitettävää.
”Esimerkiksi raskauden ensikäyntejä tarjotaan Helsingissä asiakkaille joko perinteisinä vastaanottokäynteinä tai videovastaanottoina. Digitaalinen kommunikointi on jo nyt mahdollista Maisan välityksellä, mutta tulevaisuudessa digitaalisesta viestinnästä toivotaan yhä henkilökohtaisempaa”, kertoo Helsingin kaupungin neuvolan ylihoitaja Heidi Långström-Karhapää.
Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Metropolian ja HUS:n yhteisessä Biodesign Finland -innovaatio-ohjelmassa havainnoidaan neuvolaympäristöä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa, ja sen innovaatiorahasto on yksi ohjelman rahoittajista.
Raussi-Lehto kehittää myös gynekologista laskeumaverkkoa ja virtsankarkailun hoitoon soveltuvaa menetelmää yhdessä projektipäällikkö Jani Kuulan kanssa. Laskeumiin ja virtsankarkailuun liittyvät ongelmat ovat erityisen yleisiä synnyttäneillä ja ikääntyvillä naisilla. Myös tämä hanke on saanut alkunsa Biodesign Finland -ohjelmasta, Naistenklinikalla tapahtuneesta havainnoinnista.
äپٴᲹ:
Annika Järvelin
Innovaatiotutkija
Biodesign Finland -ohjelma ja Aalto-yliopisto
annika.e.jarvelin@aalto.fi
Hanna Castrén-Niemi
Innovaatiotutkija
Biodesign Finland -ohjelma ja Helsingin yliopisto
hanna.castren-niemi@aalto.fi
Eija Raussi-Lehto
Väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto, Terveydenhuollon lehtori, Metropolia AMK
eija.raussi-lehto@metropolia.fi, eija.raussi-lehto@aalto.fi
Lue lisää aiheesta:
Lue lisää uutisia
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Hitesh Mongan polku Aallossa – kesätyöntekijästä maisteriksi
Maisteriksi Communications Engineering -pääaineesta valmistunut Hitesh Monga kertoo rakentamastaan polusta Aallossa ja sen jälkeen
Esittelyssä kalliotekniikan apulaisprofessori Lauri Uotinen
Lauri Uotinen luo uutta tietoa maanalaisista tiloista fotogrammetrian ja kalliotekniikan avulla.