Uutiset
Ultraääni laajentaa lääketieteellisten neulojen käyttötarkoituksia - voi olla hyödyllinen geeninsiirrossa
Lääketieteellisten neulojen kehityksessä ei ole saavutettu merkittävää teknologista parannusta viimeisten 150 vuoden aikana. Väitöstutkija Emanuele Perra selvitti väitöstutkimuksessaan, voidaanko epälineaarisen ultraäänen avulla ratkoa nyt käytössä olevien lääketieteellisten neulojen rajoituksia, kuten potilaan kokema kipu, epätarkkuus ja vaihtelevan laatuiset neulanäytteet.
Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen
Tutkijat selvittävät sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.
Harvardista Aaltoon – Matti Hämäläinen aloitti Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen johtajana
Hämäläinen on uranuurtaja aivotoiminnan tutkimuksessa kuvantamismenetelmin. Nyt hän haluaa kannustaa laitoksensa tutkimusryhmiä yhteistyöhön ja edistää keskinäistä luottamusta.
Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja
Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.
Tutkijat valmistivat värejä nanokullasta ja DNA:sta
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat nanokullasta värejä, ja menetelmästä voi jatkossa olla hyötyä uusissa näyttöteknologioissa, erityisesti puettavien sensorilaitteiden näytöissä.
Tutkimus: Varjoja voidaan havaita lähes pilkkopimeässä
Tutkijat löysivät hiirien verkkokalvolta erityisen herkän, niin sanotun OFF-kanavan, joka on erikoistunut havaitsemaan varjoja lähes pimeässä. Ihmisen verkkokalvolla on samantyyppinen hermoverkko, ja tutkimus voikin auttaa kehittämään äärimmäisen tarkkoja silmäsairauksien diagnoosimenetelmiä, uskovat tutkijat.
Ehdota Aalto Pioneering Excellence Award -palkinnon saajaa syyskuun puoliväliin mennessä
Palkittavia kohteita voivat olla tiimit, jotka tekevät pioneerityötä opetuksen kehittämiseksi, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan erinomaisuuden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi, tai Aalto-yliopistoyhteisön kansainvälisen menestyksen mahdollistamiseksi.
Tutkijat kutistivat vettä valon avulla – erikoinen ilmiö mitattiin ensimmäistä kertaa maailmassa
Kansainvälinen, brasilialaisen Estadual de Maringán yliopiston professori Nelson Astrathin koordinoima tutkijaryhmä on onnistunut ensimmäistä kertaa maailmassa mittaamaan, miten valon voima vaikuttaa aineen sisällä.
Aivoillakin on sormenjälki – ja se voi auttaa dementiariskin paljastamisessa
Tekoäly oppi tunnistamaan yksilön aivokäyristä. Seuraavaksi tutkijat valjastavat sen huomaamaan muistisairauden merkit ja auttamaan aivojen magneettistimulaatiohoidoissa.
Perustieteiden korkeakoulun kandidaattiohjelmat koettiin kiinnostaviksi - teknillinen psykologia keräsi kahdeksanneksi eniten hakemuksia
Aalto-yliopistoon oli tänä vuonna hakijoita yhteensä 12 074, joista ensisijaisia hakijoita oli 7 903. Perustieteiden korkeakoulun hakijoiden määrä oli 4061.
Ihmiskeho vilisee molekyylikoneita – nyt tutkijat kehittävät keinotekoisia vastineita, joita voisi hallita sähköllä
Professori Anton Kuzyk on saanut Euroopan tiedeneuvostolta noin kahden miljoonan euron rahoituksen viisivuotiselle tutkimushankkeelle, joka kehittää sähkökentillä ohjattavia keinotekoisia molekyylikoneita.
Biodesign hakee yrittäjähenkisiä tutkijoita elokuussa alkaviin projekteihin
Projektin järjestäjät ovat Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, Helsingin yliopisto sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri.
Ainejärjestö Athene toivottaa Aallossa syksyllä aloittavat teknillisen psykologian opiskelijat lämpimästi tervetulleiksi
Aallossa alkaa syksyllä 2022 uusi teknillisen psykologian kandidaattitason koulutus, joka yhdistää psykologiaa ja vahvaa insinööritieteiden pohjaa. Tarkoituksena on, että uudet opiskelijat voivat tehdä teknologisten innovaatioiden suunnittelusta entistä ihmisläheisempää. Hae opiskelemaan teknillistä psykologiaa kevään yhteishaussa 16.–30.3.2022.
Parhaat väitöskirjat ja diplomityöt 2021 Perustieteiden korkeakoulussa palkittiin
Palkinnon kriteereinä olivat valittujen töiden akateeminen laatu, vaikuttavuus ja uutuusarvo.
Yli puoli miljoonaa euroa apurahoina tieteeseen ja taiteeseen
Kulttuurirahaston apurahan sai 31 Aalto-ylipistossa työskentelevää tutkijaa tai työryhmää.
Risto Ilmoniemi valittiin yhdysvaltalaisen lääketieteen ja bioteknologian instituutin jäseneksi
Yhdysvaltalainen lääketieteen ja bioteknologian instituutti (AIMBE, The American Institute for Medical and Biological Engineering) on valinnut Risto Ilmoniemen jäsenekseen. Ilmoniemelle avautui ovet arvovaltaisessa joukossa johtuen hänen innovatiivisesta tavastaan mitata aivojen magneettikenttiä ja stimuloida aivoja magneettisesti.
Kun algoritmi ottaa ohjat, aivojen magneettistimulaatiosta tulee nopeampaa ja tarkempaa
Aalto-yliopiston kehittämä algoritmi mahdollistaa aivojen täsmästimulaation ja avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi masennuksen ja kivun hoitoon.
Muutoksia Perustieteiden korkeakoulun oppimispalveluissa - Veruscka Xavier Filgueira aloitti digitaalisen pedagogiikan asiantuntijana
Veruscka Xavier Filgueira aloitti digitaalisen pedagogiikan asiantuntijana tammikuussa. Hän on osa Perustieteiden korkeakoulun oppimispalveluiden tiimiä. Hän keskittyy tukemaan digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöä ja kehittämään digitaalista opetusta. Hän työskentelee myös yhdessä muun pedagogisen henkilökunnan kanssa varmistaakseen jatkuvan opetuksen ja oppimisen kehityksen Perustieteiden korkeakoulussa.
Oppia aivoista: Stéphane Deny käyttää neurotieteen oivalluksia paremman tekoälyn luomiseen
Koneoppimismallit tarvitsevat tyypillisesti valtavat määrät dataa ja runsain mitoin energiaa, kun aivojen toimintaan taas riittää yhden lampun kuluttama energiamäärä. Aalto-yliopiston uusi apulaisprofessori hyödyntää neurotiedettä tehdäkseen tietokoneohjelmista tehokkaampia.
Virtuaalitodellisuuspeli osoittautui tehokkaaksi lasten ADHD-oireiden arvioinnissa
Arkielämän haasteiden ympärille rakennettu EPELI voi tulevaisuudessa auttaa myös ADHD:n hoidossa.
