Lue tutkimusuutisia
Tutkijat kehittivät ihonkaltaisen geelin, joka osaa korjata itse itsensä
Tutkijat ovat kehittäneet hydrogeelin, jonka ainutlaatuinen rakenne yhdistää mekaanisen jäykkyyden, taipuisuuden ja itsekorjautuvuuden. Se on yhtä vahvaa, joustavaa ja pehmeää kuin iho. Ja jos se vaurioituu, se korjaa itsensä lähes täysin vuorokaudessa. Tutkimushanketta johtivat akatemiatutkija Hang Zhang ja professori Olli Ikkala Aalto-yliopistosta sekä professori Josef Breu saksalaisesta Bayreuthin yliopistosta.
Ilmastonmuutos uhkaa ruokakasvien valikoimaa – vaikutukset näkyvät etenkin päiväntasaajan seudun väestömäärältään suurilla alueilla
Maapallon keskilämpötilan nousu muuttaa viljelyolosuhteita eri puolilla maailmaa.
Tutkimus: Älykelloilla voidaan estää seuraava pandemia – tai ainakin vähentää laajoja sulkutoimia
Tavalliset älykellot havaitsevat käyttäjänsä virusinfektion tarkasti päiviä ennen oireiden ilmenemistä.
Aalto-yliopisto ja Saab solmivat uuden kymmenvuotisen yhteistyösopimuksen
Toista kertaa solmittu kymmenvuotinen sopimus vahvistaa ja syventää tutkimusyhteistyötä.
Tutkijat saavuttivat aaltojen nopeusennätyksen vettä hylkivän pinnan avulla
Fysiikan ja lääketieteellisen tekniikan tutkijat löysivät uusia ominaisuuksia kapillaariaalloista vettä hylkivien pintojen avulla
Tutkimus paljastaa kaupunkipuistojen piilevät hiilipäästöt – vähähiilisyyttä voidaan edistää elinkaarilaskennalla
Tutkijat selvittivät elinkaarilaskennan soveltuvuutta kaupunkiviheralueisiin.
Professori Päivi Törmä ja SuperC-konsortio kehittävät huoneenlämpöistä suprajohdetta kvanttigeometrian ja tekoälyn avulla
Tutkijoiden tavoitteena on saada aikaan energiaa ja luonnonvaroja säästävä, aiempaa korkeammassa lämpötilassa toimiva suprajohde.
Vuosi sitten kuolleen professori Pekka Mattilan muistoksi perustettiin stipendipalkinto
Stipendien avulla edistetään Mattilalle ja yhteiskunnalle tärkeää kansainvälisyyttä.
Tutkijoiden läpimurto voi tuoda spektrintunnistuksen kaikkien ulottuville – havaitsee esimerkiksi ruoan pilaantumisen
Tutkijat ovat kehittäneet pienikokoisen anturin, joka tunnistaa ihmisille näkymättömiä valon ominaisuuksia. Tämä tehokas, mutta edullinen laite voitaisiin tulevaisuudessa ehkä integroida esimerkiksi älypuhelimeen.
80 prosenttia yrityksistä epäonnistuu tekoälyn käyttöönotossa – uusi tutkimus selittää miksi
Yritysten ei pidä syyttää vain teknologiaa, vaan tutkijoiden mukaan johtajien tulisi myös ymmärtää ja käsitellä niitä tunteita, jotka johtavat tekoälyn käyttöönoton epäonnistumiseen.
Suomi liittyi ulkoavaruussopimukseen ja saa ESA:lta avaruusteknologiaan miljoonarahoituksen
Suomen, muiden pohjoismaiden ja Baltian maiden suurin New Space eli uuden avaruuden tapahtuma on alkanut tänään Aalto-yliopiston Dipolissa. ESA Phi-Lab Finland innovaatio-ohjelma käynnistyi, ja Suomi liittyi Nasan ulkoavaruudessa toimimista koskevaan sopimukseen.
Rakkausteemainen yleisöluento aloittaa Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin kaikille avoimet tiedetapahtumasarjat
Aalto Ahaa -yleisöluento 11.2. ja Aalto-yliopisto Juniorin Tiedeteatteri 21.3. aloittavat tapahtumasarjat.
Aalto-yliopisto tuo Nokian muotoiluarkiston kaikkien ulottuville
Arkisto sisältää ennennäkemätöntä materiaalia matkapuhelinjätin kahdelta vuosikymmeneltä
15 vuotta täyttävä Aalto-yliopisto käynnistää varainhankintakampanjan – tavoitteena 30 miljoonaa euroa
Lahjoituksilla Aalto pystyy vastaamaan entistä paremmin koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kasvaviin tarpeisiin.
Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä
Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.
Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella
Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita
Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Talvikki Hovatta haluaa ratkaista avaruusyhteisöä vuosikymmeniä askarruttaneen mysteerin
Metsähovin radio-observatorion uusi vastaanotin ja Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC-rahoitus mahdollistavat mustien aukkojen hiukkassuihkujen koostumuksen selvittämisen.
Tekoäly auttaa tunnistamaan diabeteksen aiheuttaman silmäsairauden – kielimallien käyttö lääketieteessä lisääntyy
Tutkimustulos voi jatkossa mahdollistaa monia uusia sovelluksia erilaisissa seulontaohjelmissa ja diagnostiikassa.
