ºÚÁÏÍø

Kansallinen opetus- ja koulutushallinto

Suomalaisen koulutusjärjestelmän hallinto on kaksitasoinen.  käyttää ylintä päätösvaltaa ja vastaa kaikesta julkisesti rahoitetusta koulutuksesta Suomessa. Se vastaa opetusalan lainsäädännön valmistelusta, tarvittavista päätöksistä ja valtion talousarviosta saamastaan osuudesta.

 on kansallinen kehittämisvirasto, joka vastaa varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta, perusopetuksesta, ammatillisesta koulutuksesta ja lukiokoulutuksesta sekä aikuiskoulutuksesta. Korkeakoulutuksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Suomalaisen koulutuksen laadunhallinta

 on riippumaton asiantuntijaorganisaatio, joka arvioi suomalaista koulutusta ja varhaiskasvatusta. Karvi tuottaa arviointiin pohjautuvaa tietoa koulutuspoliittisen päätöksenteon ja koulutuksen kehittämisen tueksi. Karvin lakisääteisiin tehtäviin kuuluu myös varhaiskasvatuksen ja muun koulutuksen tarjoajien sekä korkeakoulujen tukeminen arviointiin ja laadunhallintaan liittyvissä asioissa.

Suomalainen koulutusjärjestelmä

Suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu siihen, että kaikille tarjotaan yhtäläiset koulutusmahdollisuudet. Koulutus aina esiopetuksesta korkeakoulutukseen on Suomessa enimmäkseen ilmaista.

Suomalainen koulutusjärjestelmä muodostuu

• , jota järjestetään lapsille ennen oppivelvollisuuden alkamista
• , jota järjestetään lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna
• ²â³ó»å±ð°ì²õä²Ô±¹³Ü´Ç³Ù¾±²õ±ð²õ³Ù²¹ (peruskoulu), johon osallistuminen on pakollista
• peruskoulun jälkeisestä , johon kuuluvat ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus
• , jota annetaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa
• , jota on tarjolla kaikilla koulutusasteilla.

Kuva 1. Suomalaisen koulutusjärjestelmän rakenne.
³¢Ã¤³ó»å±ð: , 2022

Kuvasta ilmenee, että oppivelvollisuuden päätyttyä noin 18 vuoden ikään mennessä nuoret voivat valita erilaisia koulutuspolkuja ja hakeutua aikuiskoulutukseen ja jatko-opintoihin. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ei ole umpikujia. Lukiosta, ammattikoulusta tai ammattikorkeakoulusta valmistuvat opiskelijat voivat hakeutua yliopistoon ja edetä aina tohtorintutkintoon asti. Järjestelmä mahdollistaa sen, että opiskelijat luovat itse opintopolkunsa, ja kannustaa heitä itsenäisyyteen.

Suomi osallistuu (pdf, oph.fi). Tavoitteena on helpottaa kansainvälistä liikkuvuutta sekä edistää yhteistä ymmärrystä tutkintojen tasoista ja osaamisesta kullekin tutkintotasolle määriteltyjen osaamistavoitteiden pohjalta.

(oph.fi)

Korkeakoulutus Suomessa

Suomessa korkea-asteen koulutusta antavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Ammattikorkeakoulut tarjoavat alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavia opintoja. Yliopistot tarjoavat niitä ja niiden lisäksi tohtorin tutkintoon johtavia opintoja. 

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tarjoavat erikoistumiskoulutusta ja erillisopintoja opintokokonaisuuksina ja yksittäisinä kursseina avointen yliopistojen ja avointen ammattikorkeakoulujen kautta sekä täydennyskoulutuksena. Nämä koulutusmuodot on suunniteltu mahdollistamaan elämänlaajuinen oppiminen.

Korkeakoulutus on ilmaista opiskelijoille, jotka ovat Suomen, EU- tai ETA-maiden kansalaisia. Muilta alueilta tuleville opiskelijoille on apurahajärjestelmä.

Poliittisesta näkökulmasta katsottuna suomalaisten korkeakoulujen tavoitteena on olla kansainvälisesti laadukkaita ja toisaalta vastata samalla paikallisiin tarpeisiin sekä samanaikaisesti nauttia opetuksen ja tutkimuksen vapautta.

Korkea-asteen koulutusta pidetään keinona rakentaa ja vahvistaa yhteiskuntaa, osallistua ammattitaitoisen työvoiman luomiseen sekä uudistaa kulttuuria ja yhteiskuntaa. Korkea-asteen koulutus on myös keino saavuttaa yhteiskunnallista hyvinvointia ja edistää tasa-arvoa, minkä vuoksi korkeakouluilla pitäisi olla valintajärjestelmiä ja ohjelmia, jotka on suunniteltu kattamaan nuoriso ja maahanmuuttajat.

Koska tieteellisen koulutuksen on tarkoitus edistää kansalaisten osaamistasoa, korkeakoulujen on tehtävä tieteellinen tieto näkyväksi yhteistyössä yhteiskunnan muiden sidosryhmien kanssa.

Tiedepolitiikan tavoitteena on tehdä suomalaisesta tieteen harjoittamisesta kansainvälisesti kilpailukykyistä, parantaa tieteen infrastruktuuria maassa ja suojella tieteen ja tutkimuksen avoimuutta.

Suomalaista koulutusta ohjaavat periaatteet

 sisältää kolme päätavoitetta ja niiden alaiset painopisteet. Ministeriöllä on kolme tavoitetta: 1) Kaikkien kyvyt ja  osaaminen vahvistuvat. 2) Luova, tutkiva ja vastuullinen toiminta uudistaa yhteiskuntaa. 3) Merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti.

Suomalainen koulutusjärjestelmä pohjautuu oikeudenmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen. Nämä arvot ylläpitävät suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.  piirteitä ovat positiivinen suhtautuminen koulutukseen; korkeasti koulutetut ja työhönsä vahvasti sitoutuneet opettajat; hajautettu järjestelmä, jossa opetussuunnitelmat suunnitellaan ja toteutetaan paikallisella tasolla; oppimisen ja hyvinvoinnin yksilöllinen tuki; monialainen yhteistyö; tukea tarjoava ja kannustava arviointijärjestelmä (ei kansallisen tason kokeita); se seikka, ettei kouluista tehdä ranking-listoja; tarkastusjärjestelmien puuttuminen ja tehokas kirjastojärjestelmä.

Yksittäisten oppilaitosten itsenäisyys ja niiden nauttima luottamus mahdollistavat sen, että koulut täydentävät Opetushallituksen antamia valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita paikallisesti tärkeillä aiheilla ja päättävät, miten opetus ja tutkimus toteutetaan. Yksittäisillä opettajilla onkin siksi mahdollisuus suunnitella pedagogiset menetelmät ja opetuksen sisältö siten, että senhetkiset oppimistavoitteet saavutetaan mahdollisimman hyvin.

Syrjimättömyyttä ja yhtäläisiä koulutusmahdollisuuksia edistävät myös erityisopetus, ilmainen kouluruokailu ja koulukyydit alemmilla kouluasteilla. Koulutusjärjestelmä tarjoaa julkisrahoitteista, ilmaista koulutusta esiopetuksesta tohtorin tutkintoon asti.

³¢¾±²Ô°ì°ì±ðÂáä

(okm.fi)

(oph.fi)

(oph.fi)

Muita lähteitä

(valtioneuvosto.fi, pdf).

Lonka, K., Makkonen, J., Berg, M., Talvio, M., Maksniemi, E., Kruskopf, M., Lammassaari, H., Hietajärvi, L., & Westling, S. K. (2018). Phenomenal Learning from Finland. Edita.