Uutiset

Aalto-2-satelliitti saapui Kansainväliselle avaruusasemalle

Satelliitteja kuljettava Cygnus-avaruusrahtialus telakoitui asemalle klo 13.05.
Satelliitteja kuljettava Cygnus-avaruusrahtialus telakoitui asemalle klo 13.05. kuva: NASA/ESA

Tiistai-iltana Suomen aikaa Floridasta avaruuteen laukaistun Aalto-2:n matkan ensimmäinen etappi on turvallisesti takana. Kansainvälisen avaruusaseman robottikäsivarsi otti Aalto-2:a ja kymmeniä muita piensatelliitteja kuljettavan Cygnus-avaruusrahtialuksen kiinni klo 13.05 Suomen aikaa, minkä jälkeen se asennettiin aseman Unity-moduuliin kohti Maata osoittavaan telakointiporttiin klo 15.39 lauantaina 22. huhtikuuta.

Robottikäden ohjaimissa olivat NASA:n yhdysvaltalaisastronautti Peggy Whitson ja ESA:n ranskalaisastronautti Thomas Pesquet.

”Olen iloinen, että voin olla mukana telakoimassa Cygnus-rahtialusta Avaruusasemaan ja toivottaa tervetulleiksi QB50-satelliitteja. Ne lähetetään avaruuteen toukokuussa. Yksi niistä on Aalto-2 – ensimmäinen satelliitti Suomesta! Olen oikein iloinen siitä, että jälleen yhdestä Euroopan avaruusjärjestön jäsenmaasta tulee 'oikea avaruusvaltio’, tervehti Pesquet.

”Aalto-2 -satelliitti on nyt muutaman viikon avaruusasemalla ja odottaa lähtövuoroa. Piensatelliittien vapautus omille kiertoradoilleen tapahtuu näillä näkymin joko 8. tai 15. toukokuuta”, kertoo Aallon satelliittiprojekteja vetävä professori Jaan Praks.

Aalto-2 osallistuu muiden piensatelliittien kanssa kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Lähtövuoron koittaessa astronautit asentavat laukaisusovittimen robottikäteen, jonka avulla satelliitit irrotetaan turvallisesti omille kiertoradoilleen.

”Astronautit kuvaavat irrotusta, jolloin näemme Aalto-2-satelliitin vielä viimeisen kerran, ennen kuin jäämme odottamaan sen lähettämää signaalia”, Aalto-2 tiimin laatupäällikkö, nykyään Reaktor Space Labia vetävä Tuomas Tikka kertoo.

Aallon toinen nanosatelliitti, Aalto-1, laukaistaan Intiasta PSLV raketilla toukokuun viimeisellä viikolla.

Jaan Praks
professori, projektin johtaja
Aalto-yliopisto
jaan.praks@aalto.fi
p. 050 420 5847

(spacecraft.aalto.fi)
(aalto1.fi)

Lue myös:
Aalto-2-satelliitti laukaistiin avaruuteen
 

**

QB50 project has received funding from TEKES and the European Union’s Seventh Framework Programme for Research and Technological Development under grant agreement no [284427]. This publication reflects the views only of the authors, and the European Union cannot be held responsible for any use which maybe made of the information contained therein.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Portrait of Kimmo Järvinen, from the Xiphera team. A man smiling at the camera
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Tutkijoiden perustama Xiphera kasvaa vauhdikkaasti

Yhdeksänvuotisjuhliaan viettävä Xiphera Oy on kehittänyt tietoturvauhkien torjuntaan laitepohjaisia salausratkaisuja. Yritys on ns. deep tech eli syväteknologiayritys, jonka tuotteet nojaavat tutkimukseen ja tuottavat uusia teknologisia ratkaisuja.
Näytöllä 3D-aivokuva, jossa värikkäät hermoradat läpinäkyvässä pään mallissa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Haku on auki innovaatiotutkijatohtoriksi tekoälyssä

Palkallinen 12 kuukautta kestävä urapolku, jonka avulla voit muuttaa tohtorintutkimuksesi löydökset deep tech -startupiksi.
Ulkoilmassa puiset leposohvat, joita ympäröivät harsot verhot ja korkeat kasvit rapistuvassa pihassa.
۳ٱ𾱲ٲö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaistyöryhmän teos tuo viilentävän puutarhan helteissä kärvistelevään Espanjaan

Suomalaisten arkkitehtien ja taiteilijoiden ryhmä esittää puutarhataideteoksellaan kaupunkien kuumenemisen ja ympäristökriisin ratkaisuksi muun muassa kasvillisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Pyöreä vaalea kennokuvioinen alusta ja punottuja koreja kirkkaansinisellä taustalla
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat paljastivat kaksi uutta suprajohdetta menetelmällä, jolla voi jatkossa löytää tuhansia lisää

Fyysikoiden tekoälyyn perustuvan menetelmän myötä suprajohtavuuden valtavat energiahyödyt ovat askeleen lähempänä