Uutiset

Aalto sijoittui jälleen maailman nuorten yliopistojen kärkikymmenikköön

Arvostettu QS Ranking listasi Aallon maailman 9. parhaaksi nuoreksi yliopistoksi. Aalto on lyhyessä ajassa kasvattanut merkittävästi kansainvälisten vertaisarvioitujen julkaisujen ja kilpaillun EU-rahoituksen määrää sekä kansainvälisten professorien ja opiskelijoiden osuutta.
QS Ranking 2019 Top 50 under 50

Aalto-yliopisto ylsi 9. sijalle juuri julkaistussa QS Top 50 Under 50 Rankings -vertailussa, joka listaa 50 maailman parasta alle 50-vuotiasta yliopistoa. Eurooppalaisista yliopistoista Aalto oli kolmanneksi paras.

”Aaltolaiset ovat tehneet upeaa työtä – kiitos menestyksestä kuuluu heille kaikille”, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.

Aalto on vajaassa vuosikymmenessä edennyt harppauksin monella alueella. Yksi niistä on kansainvälistyminen. Aalto on jo maailman 55:nneksi kansainvälisin yliopisto. Seitsemässä vuodessa (2010–2017) kansainvälisten vertaisarvioitujen julkaisujen määrä lisääntynyt 50 prosenttia. Samaan aikaan kansainvälisten opiskelijoiden suorittaminen maisterintutkintojen määrä on kaksinkertaistunut ja kansainvälisten professorien osuus kasvanut 18 prosenttiyksikköä.

Erittäin kilpailtujen Euroopan tutkimusneuvoston myöntämien ERC-rahoitusten saajia on Aallossa nyt nelinkertaisesti vuoteen 2010 verrattuna. Yksi heistä on Yhdysvalloista Aaltoon kotiutunut professori Orlando Rojas. Hän kehittää Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa tulevaisuuden materiaaleja, joiden avulla voidaan ratkaista suuria veden käyttöön, hiilidioksidin talteenottoon, elintarvikkeisiin ja kehittyneisiin materiaaleihin liittyviä haasteita.

”Toivon, että työstäni tulee käännekohta nano- ja mikrotason lignoselluloosarakenteiden ainutlaatuisten ominaisuuksien hyödyntämisessä. Ne ovat tulevaisuuden biotalouden tärkeimpiä materiaaleja", Rojas sanoo.

Kolmen kärki Aasiasta

QS:n nuorten yliopistojen vertailun ykkönen oli tänäkin vuonna Singaporen Nanyang Technological University. Toiseksi vertailussa ylsi The Hong Kong University of Science and Technology (HKUST) ja kolmanneksi KAIST - Korea Advanced Institute of Science and Technology. Paras eurooppalainen yliopisto oli nelossijalle ampaissut Paris Sciences & Lettres (PSL).

Listaus perustuu QS World University Rankings -yleisrankingiin, ja sen tarkoitus on nostaa esiin yliopistoja, joiden suoriutuminen lupaa niille tulevaisuutta maailman yliopistojen kärkijoukossa. Yleisrankingissa Aalto on jo sijalla 140, mikä merkitsee kuulumista yhden prosentin parhaimmistoon maailman yliopistoista. Viime vuonna Aalto oli nuorten yliopistojen rankingin sijalla 7.

QS (Quacquarelli Symonds) on yksi merkittävimmistä yliopistovertailuista. Yleisrankingin lisäksi se tuottaa tieteenalakohtaisia ja alueellisia ranking-listoja.

Lue lisää:
(topuniversities.com)

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Musta teksti keltaisella: “#9” ja rivi maailman taide- ja muotoilurankingista (QS 2026).
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston taide ja muotoilu on maailman yhdeksänneksi paras

Kaikkiaan viisi Aallon alaa ylsi sadan parhaan joukkoon arvostetussa QS-vertailussa.
Tomi Laurila
Yliopisto Julkaistu:

Tomi Laurila pyrkii varmistamaan tasa-arvoisen lähtötilanteen kaikille

100 sanaa -sarjassa sähkötekniikan ja automaation laitoksen johtaja kertoo, miten hän edistää yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta työssään.
Two women smiling talking to each other at one of Aalto Startup Center's event
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Startupit menestyvät vastatuulessakin – Aalto Startup Centerin nopean kasvun yritysten liikevaihto kasvoi 355 prosenttia kolmessa vuodessa

Aalto Startup Centeristä ponnistaneet kasvuyritykset jatkavat vahvaa kasvua haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Nopeimmin kasvaneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nousi 56,95 miljoonaan euroon vuonna 2024.
Kuormittavinta on kännykän jatkuva vilkuilu ja toistuva viestittely pitkin päivää. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Unohda ruutuaika, kuormitus syntyy puhelimen toistuvasta räpläämisestä

Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät pitkittäistutkimuksessaan, mikä kuormittaa digilaitteiden käyttäjiä eniten. Yllättäen kuormittavinta ei ole laitteiden käyttöaika, vaan toistuva käyttö lyhyissä pätkissä – se kuormittaa enemmän kuin pitkä ruutuaika.