������

Hollantilaisen data-alusta  yliopistolähtöisistä syväteknologiayrityksistä kokoama listaus osoittaa, että Aalto-yliopisto on kasvanut yhdeksi Euroopan näkyvimmistä startup-ekosysteemeistä. Se kilvoittelee  yliopiston ja  kaltaisten verrokkien kanssa, kun arvioidaan yliopistolähtöisiä teknologia-alan kasvuyrityksiä.  

Aalto-yliopiston ekosysteemi on kuudennella sijalla, kun tarkastellaan eurooppalaisten yliopistojen deep tech- eli syväteknologiaan keskittyvien yritysten keräämää rahoitusta. 

saatujen tietojen mukaan Aallon tutkijoiden ja opiskelijoiden – sekä alumnien – perustamat yritykset ovat keränneet yli 1,1 miljardia euroa rahoitusta viime vuosikymmenen aikana. Suomen pörssinoteerattujen yritysten toimitusjohtajista noin 40 prosenttia on Aalto-yliopiston kasvatteja. 

Vuosittain yliopiston ekosysteemissä syntyy lähes 100 yritystä, mikä on puolet kaikista yliopistolähtöisistä kasvuyrityksistä Suomessa. 

”Mitä useampia monialaisia ​​yrittäjyydestä kiinnostuneita tiimejä voimme yhdistää, sitä valoisampi on tulevaisuus”, sanoo Aalto-yliopiston innovaatioasioista vastaava vararehtori Janne Laine.  

”Maailman kestävän kehityksen haasteet vaativat monitieteistä ajattelua, ja juuri siihen ekosysteemimme on oivallinen alusta. Tämä näkyy myös elinkeinoelämässä – alumniemme perustamat yritykset ovat usein esillä otsikoissa. Viimeisin menestystarina on ruokalähettiyritys Wolt.” 

Marraskuun alussa uutisoitiin, että yhdysvaltalainen  osti Miki Kuusen ja viiden muun Aallon alumnin perustaman . Osakekaupan arvo oli 7 miljardia euroa, mikä teki siitä Suomen historian toiseksi suurimman yrityskaupan. 

Nanosatelliitteja ja Suomen ensimmäinen kvanttitietokone 

Aalto-yliopiston keskeisiä tutkimusalueita ovat tieto- ja viestintäteknologia, globaali liiketoiminta, edistyneet energiaratkaisut, ihmiskeskeiset elinympäristöt, taide ja muotoilu, terveys ja hyvinvointi sekä kestävät materiaalit. Kaikilla näillä osa-alueilla yliopisto sijoittuu korkealle niin kansainvälisissä arvioinneissa kuin yrittäjyystilastoissa.  

Vuosittain tapahtuu noin 30 teknologiansiirtoa, joissa Aalto-yliopistossa syntyneitä innovaatioita, patentteja tai lisenssejä siirtyy kaupallistettavaksi. Vuodesta 2013 lähtien on toteutettu 275 teknologiansiirtoa ja läpimurtoja muun muassa kvanttitutkimuksessa, SAR-tutkissa ja ekologisesti kestävissä tekstiileissä.  

Yksi näistä on , Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteistyöstä syntynyt yritys, joka rakentaa Suomen ensimmäistä kaupallista kvanttitietokonetta. Yritys on kerännyt rahoitusta 39 miljoonaa euroa johtavilta sijoittajilta kuten Tencentiltä, ja . 

Toinen viimeaikainen menestystarina on – spinout, joka syntyi Aalto-1-nanosatelliittihankkeesta. Yrityksen perustajatiimin asiantuntemus satelliittikaukokartoituksessa käytettävien SAR-tutkien suunnittelussa mahdollisti Suomen ensimmäiset kaupalliset satelliitit. Yritys on tähän mennessä kerännyt rahoitusta 71 miljoonaa euroa. ICEYE tuottaa laitteita myös ilmastonmuutoksen arviointiin.   

Opiskelijoiden yrittäjyysyhteisöön osallistuu vapaaehtoisia yli 50 maasta 

Aalto-yliopisto on Euroopan suurimman opiskelijavetoisen yrittäjyysyhteisön koti. Useat tuhannet opiskelijat osallistuvat aktiivisesti yhteisön toimintaan eri järjestöjen kautta. Esimerkiksi  -ohjelman järjestämien kurssien kautta yli 9000 opiskelijaa on perehtynyt yrittäjyyteen ja yrittäjähenkiseen ajattelutapaan. 

Opiskelijoiden aktiivisuus on myös Slush-teknologiakonferenssin taustalla. Tapahtuman järjesti alun perin opiskelijoiden perustama yrittäjyysyhteisö , Aalto Entrepreneurship Society. 

Nyt, runsaat kymmenen vuotta myöhemmin Slush kokoaa useimpina vuosina – tänä vuonna koronatilanteen vuoksi pienempänä järjestettävää Slushia lukuunottamatta – yhteen yli 20 000 sijoittajaa, yrittäjää, mediaa ja vapaaehtoista yli 50 maasta. 

Vastuullista yrittäjyyttä 

Jos Aallon ensimmäiset kymmenen vuotta keskittyivät erityisesti startup-ekosysteemin rakentamiseen ja yrittäjyyden edistämiseen suomalaisessa yhteiskunnassa, niin seuraavaksi vuorossa on eritoten YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG) liittyvien ongelmien ratkaisu. Yliopiston merkittävin yrittäjyyden kurssi edellyttää, että jokainen osallistuja muodostaa liikeideansa jonkin SDG:hen liittyvän ongelman ympärille. 

Aalto-lähtöiset ja alumnien perustamat yritykset keskittyvät ratkaisemaan maailmanlaajuisia haasteita kuten ruokahävikkiä, luonnonvarojen kestävää käyttöä tai hyvinvointiin liittyviä ongelmia. 

Business and Sustainable Development –komission mukaan maailman kestävyystavoitteet on mahdollista saavuttaa ja ne tarjoavat yrityksille jopa 12 miljardin dollarin liiketoimintamahdollisuuden.  

”Jokaisen ratkaisun, jolla pyritään tekemään maailmasta parempi paikka, tulee olla tieteellisesti vankka, hyvää bisnestä ja luovasti suunniteltu”, Janne Laine sanoo.  

”Mielestäni meillä on erinomaiset mahdollisuudet ratkaista useita maailman isoimmista ongelmista tutkimuksen ja yrittäjyyden avulla.” 

Tänä vuonna esittelemme Slushissa tutkimuspohjaisia startup-yrityksiä, jotka työllään edistävät kestävän kehityksen tavoitteita. Aalto-yliopiston löydät Slushista ständipaikalta 7B.12.