Aivosähkökäyrä paljastaa käyttäjälle olennaisen tiedon
Tietotekniikan tutkimuskeskuksen ja laskennallisen päättelyn huippuyksikön (COIN) suorittamassa tutkimuksessa koehenkilöt lukivat laboratoriokokeessa valitsemansa Wikipedia-artikkelin johdantotekstejä. Lukemisen aikana mitattiin koehenkilöiden aivosähkökäyriä, joiden perusteella mallinnettiin, mitkä avainsanat heitä kiinnostivat.
”Tutkimustilanne pyrittiin pitämään mahdollisimman yksinkertaisena. Tarkoituksena oli tutkia, voidaanko aivosähkökäyrien avulla tunnistaa koehenkilölle relevantit sanat, ennakoida henkilön hakuintentiot sekä suositella näiden perusteella uusia käyttäjiä kiinnostavia dokumentteja. Englanninkielisessä Wikipediassa on noin viisi miljoona dokumenttia, jolloin suosittelukykyä tutkittiin tätä suurta mutta hallittavissa olevaa tekstimassaa vasten”, kertoo HIITin tutkija Tuukka Ruotsalo.
Aivosignaalin hälyisyyden vuoksi sitä mallinnettiin koneoppimisen avulla, jolloin relevanssi ja kiinnostavuus voitiin tunnistaa oppimalla siihen liittyvät aivosähkövasteet. Koneoppimismenetelmillä pystyttiin tunnistamaan informatiivisia sanoja, jolloin ne olivat myös hyödyllisiä tiedonhakusovelluksessa.
”Informaatioähky on osa päivittäistä elämää, ja on mahdotonta reagoida kaikkeen nähtyyn informaatioon. Tutkimuksen mukaan se ei ole tarpeellistakaan, vaan aivosignaaleista mitattuja EEG -vasteita voidaan käyttää ennustamaan käyttäjän reaktioita ja aikomuksia", kertoo HIITin tutkija Manuel Eugster.
Lupaava alku
Tutkimuksen perusteella aivosignaaleja käyttämällä pystyttiin menestyksellä ennustamaan käyttäjää kiinnostavia muita Wikipedian sisältöjä.
”Menetelmän soveltaminen aidoissa tiedonhakutilanteissa näyttää tutkimustulosten perusteella lupaavalta. Tiedonhakuun kuluu nykyisin paljon aikaa, ja tietotyössä on paljon tehostettavaa, mutta arkielämän sovelluksiin on vielä jonkin verran matkaa. Tämän tutkimuksen päätavoite oli osoittaa että tällainen täysin uusi asia on ylipäänsä mahdollinen”, kertoo tietotekniikan laitoksen professori, COIN-huippuyksikön johtaja Samuel Kaski.
”On mahdollista että, tulevaisuudessa aivosähkösensorit voidaan pukea päälle mukavasti, esimerkiksi teipata huomaamattomasti korvan taakse. Tällöin kone voi avustaa ihmistä havainnoimalla, merkitsemällä ja keräämällä automaattisesti relevanttia informaatiota”, lisää Ruotsalo lopuksi.
Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen tietotekniikan tutkimuskeskus (HIIT) sekä laskennallisen päättelyn huippuyksikkö (COIN). Tutkimusta on rahoittanut EU, Suomen Akatemia osana COIN-huippuyksikön koneoppimiseen ja kehittyneisiin käyttöliittymiin liittyvää tutkimusta, ja Tekesin tietotyön vallankumous -projekti.
Katso video:
äپٴᲹ:
Tutkija Tuukka Ruotsalo
Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, HIIT
p. 050 566 1400
tuukka.ruotsalo@aalto.fi
Professori Samuel Kaski
Aalto-yliopisto
p. 050 305 8694
samuel.kaski@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.