Aivosähkökäyrä paljastaa käyttäjälle olennaisen tiedon
Tietotekniikan tutkimuskeskuksen ja laskennallisen päättelyn huippuyksikön (COIN) suorittamassa tutkimuksessa koehenkilöt lukivat laboratoriokokeessa valitsemansa Wikipedia-artikkelin johdantotekstejä. Lukemisen aikana mitattiin koehenkilöiden aivosähkökäyriä, joiden perusteella mallinnettiin, mitkä avainsanat heitä kiinnostivat.
”Tutkimustilanne pyrittiin pitämään mahdollisimman yksinkertaisena. Tarkoituksena oli tutkia, voidaanko aivosähkökäyrien avulla tunnistaa koehenkilölle relevantit sanat, ennakoida henkilön hakuintentiot sekä suositella näiden perusteella uusia käyttäjiä kiinnostavia dokumentteja. Englanninkielisessä Wikipediassa on noin viisi miljoona dokumenttia, jolloin suosittelukykyä tutkittiin tätä suurta mutta hallittavissa olevaa tekstimassaa vasten”, kertoo HIITin tutkija Tuukka Ruotsalo.
Aivosignaalin hälyisyyden vuoksi sitä mallinnettiin koneoppimisen avulla, jolloin relevanssi ja kiinnostavuus voitiin tunnistaa oppimalla siihen liittyvät aivosähkövasteet. Koneoppimismenetelmillä pystyttiin tunnistamaan informatiivisia sanoja, jolloin ne olivat myös hyödyllisiä tiedonhakusovelluksessa.
”Informaatioähky on osa päivittäistä elämää, ja on mahdotonta reagoida kaikkeen nähtyyn informaatioon. Tutkimuksen mukaan se ei ole tarpeellistakaan, vaan aivosignaaleista mitattuja EEG -vasteita voidaan käyttää ennustamaan käyttäjän reaktioita ja aikomuksia", kertoo HIITin tutkija Manuel Eugster.
Lupaava alku
Tutkimuksen perusteella aivosignaaleja käyttämällä pystyttiin menestyksellä ennustamaan käyttäjää kiinnostavia muita Wikipedian sisältöjä.
”Menetelmän soveltaminen aidoissa tiedonhakutilanteissa näyttää tutkimustulosten perusteella lupaavalta. Tiedonhakuun kuluu nykyisin paljon aikaa, ja tietotyössä on paljon tehostettavaa, mutta arkielämän sovelluksiin on vielä jonkin verran matkaa. Tämän tutkimuksen päätavoite oli osoittaa että tällainen täysin uusi asia on ylipäänsä mahdollinen”, kertoo tietotekniikan laitoksen professori, COIN-huippuyksikön johtaja Samuel Kaski.
”On mahdollista että, tulevaisuudessa aivosähkösensorit voidaan pukea päälle mukavasti, esimerkiksi teipata huomaamattomasti korvan taakse. Tällöin kone voi avustaa ihmistä havainnoimalla, merkitsemällä ja keräämällä automaattisesti relevanttia informaatiota”, lisää Ruotsalo lopuksi.
Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen tietotekniikan tutkimuskeskus (HIIT) sekä laskennallisen päättelyn huippuyksikkö (COIN). Tutkimusta on rahoittanut EU, Suomen Akatemia osana COIN-huippuyksikön koneoppimiseen ja kehittyneisiin käyttöliittymiin liittyvää tutkimusta, ja Tekesin tietotyön vallankumous -projekti.
Katso video:
äپٴᲹ:
Tutkija Tuukka Ruotsalo
Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, HIIT
p. 050 566 1400
tuukka.ruotsalo@aalto.fi
Professori Samuel Kaski
Aalto-yliopisto
p. 050 305 8694
samuel.kaski@aalto.fi
Lue lisää uutisia
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.
Digiklinikka paransi hoidon saatavuutta Pohjanmaalla – vaikutuksia tutkittiin poikkeuksellisen laajassa satunnaistetussa kokeilussa
Aalto-yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Turun yliopiston tutkijat selvittivät, millaiset ihmiset käyttivät perusterveydenhuollon chat-palveluita ja miten ne vaikuttivat palveluiden käyttöön Pohjanmaan hyvinvointialueella.