Uutiset

Älyvalaistus on kasvava ala

Taloa myydään tulevaisuudessa samaan tapaan kuin autoa – varusteet ratkaisevat, uskoo Professor of Practice Jaakko Ketomäki.
aalto_university_jaakko_ketomaki_photo_aino_huovio-0431_fi.jpg

Älykäs valaistus talotekniikassa on edelleen suuri hyödyntämätön ala. Näin sanoo Sähkötekniikan ja automaation laitoksella 15. elokuuta aloittanut Professor of Practice Jaakko Ketomäki.

”Teknologiaa, jota voi hyödyntää älyvalaistuksessa, on olemassa jo paljon. Alan kasvu vaatii vielä onnistuneita ratkaisuja ja asennuksia sekä erityisesti sellaisia tuotteita markkinoille, jotka vastaavat kysyntää. Lisäksi uudisrakentamisen ohella on huomioitava myös korjausrakentaminen”, Ketomäki visioi.

Hän toimii Professor of Practice -tehtävän ohella myös VTT:n erikoistutkijana ja ratkoo vuorovaikutteisten rakennusten haasteita läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa.

”Tavoitteeni on saada yritykset kiinnostumaan ja olemaan aktiivisesti mukana sekä löytämään tutkimussuunnat, joita ala tarvitsee kasvun aikaansaamiseksi.”

Tietoa kaivataan lisää

Älyvalaistusalan murroksessa on vielä useita ratkaisemattomia kysymyksiä. Sopivien sovelluskohteiden lisäksi tutkijoiden pöydällä on haaste siitä, miten älyvalaistus saadaan tulevaisuudessa toimimaan niin, etteivät käyttäjät sitä edes huomaa.

”Tämä tarkoittaa esimerkiksi päivänvalon entistä tehokkaampaa käyttöä tai erilaisten valojen hyödyntämistä vaikkapa iltaisin nukkumaan mennessä. Tietoa tarvitaan lisää, mitkä ovat älyvalaistuksen hyödyt ihmiselle.”

Ketomäki vertaa kehitystä ledien nopeaan tuloon markkinoille. Saman hän uskoo tapahtuvan myös älyvalaistuksen osalta.

”Valon ja lämmön tarve on ihmisellä hyvin yksilöllistä, mikä vaatii tutkijoilta laajaa näkökulmaa. Kun älyvalaistus lisää viihtyvyyttä ja sisäolosuhteiden hallinta paranee, kuluttajat kiinnostuvat ja markkinoille syntyy tuotteita vastaamaan kysyntää.”

Älykkään talotekniikan kehitys luo alalle myös uusia työpaikkoja. Ketomäki kannustaa tulevaisuuden osaajia monitieteisyyteen.

”Laaja-alaisen perustiedon lisäksi kannattaa keskittyä muutamaan asiaan syvemmällä tasolla. Verkottuminen on nykyään erittäin tärkeässä roolissa ja muiden ihmisten kuunteleminen. Muista, ettet tee vain niin sanotusti omia juttuja”, hän kannustaa.

Kuva: Aino Huovio

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.
Henkilö nojaa kädet ristissä suuren puunrunkoon, yllään harmaa nappipaita ja mustat housut.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”

Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.