������

Julkisen perusterveydenhuollon chat-palvelut ovat laajentuneet Suomessa nopeasti. Ensimmäiset julkisen terveydenhuollon lääkäri- ja hoitaja-chatpalvelut avattiin vuonna 2019. Vuoden 2025 lopussa jo 4,5 miljoonaa suomalaista asui alueella, jossa oli tarjolla chat-pohjainen vaihtoehto.

Tutkimusryhmän sekä Pohjanmaan hyvinvointialueen tiiviissä yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa 170 000 asukasta jaettiin kotitalouksittain satunnaisesti kahteen ryhmään, jossa satunnaisesti valittu koeryhmä sai pääsyn uuteen chat-palveluun yhdeksän kuukautta ennen palvelun laajentamista kaikille hyvinvointialueiden asukkaille. Kokeilun vaikutuksia seurattiin THL:n ja Tilastokeskuksen laajoista rekistereistä.

”Digiklinikoissa on suuri tuottavuuslupaus. Parhaimmillaan yksittäinen lääkäri tai hoitaja voi palvella asiakkaita hyvin nopeasti. Emme kuitenkaan ennalta tienneet esimerkiksi sitä, miten digiklinikka vaikuttaa muiden palveluiden käyttöön. Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa toteutettu kokeilu antaa poikkeuksellisen hyvän mahdollisuuden arvioida uuden palvelukanavan vaikutuksia”, sanoo Aalto Economic Instituten johtaja Oskari Nokso-Koivisto.

Tutkimuksen mukaan chat-vastaanotot paransivat palvelujen saatavuutta ja vähensivät muita yhteydenottoja, kuten puheluita, konsultaatioita ja hoidon tarpeen arviointeja. Läsnäkäynnit vähenivät kuitenkin vain vähän: sataa chat-vastaanottoa kohden läsnäkäyntejä oli noin viisi vähemmän. Ennen kokeilua terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat, että vastaava määrä chat-vastaanottoja vähentäisi läsnäkäyntejä keskimäärin 39:llä.

”Läsnäkäyntejä koskeva tulos oli jossain määrin yllätys”, kertoo tutkimusryhmään johtanut professori Mika Kortelainen Turun yliopistosta ja THL:stä.

Kokonaisuutena digiklinikan käyttöönotto lisäsi julkisen perusterveydenhuollon kontakteja noin 2,4 prosenttia. Chat-palvelua käyttäneet olivat keskimäärin nuorempia, koulutetumpia, useammin naisia ja asuivat useammin kaupunkialueilla kuin perinteisten palvelukanavien käyttäjät. Ammattilaiset arvioivat chat-asioinnin hyödyttäneen asiakkaita 96 prosentissa yhteydenotoista.  

”Digitaaliset palvelut eivät ole vain uusi tekninen kanava perinteisen palvelun saamiseksi. Mikäli niistä halutaan saada yhteiskunnallisia hyötyjä, ne on rakennettava osaksi palvelujärjestelmän kokonaisuutta”, Nokso-Koivisto sanoo.

Satunnaistetut ja kuvaileva analyysi kokeilut tuovat uutta tietoa päätöksenteon tueksi

Aalto Economic Institute on ollut mukana käynnistämässä laajoja satunnaistettuja yhteiskunnallisia kokeiluja esimerkiksi koulutuksen ja työllisyyden alueilla. Pohjanmaan digiklinikkatutkimus laajentaa tätä työtä terveydenhuoltoon. Se on laajin terveydenhuollon uuden toimintatavan vaikutuksia tutkinut yhteiskunnallinen kokeilu Suomessa.

”Tällainen tutkimus onnistuu vain, jos tutkijoiden ja palveluista vastaavan organisaation välillä on vahva luottamus ja yhteinen tavoite. Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa tehty yhteistyö osoittaa, että terveydenhuollon arjessa voidaan toteuttaa myös kunnianhimoisia tutkimusasetelmia”, Nokso-Koivisto sanoo.

”Tutkimusyhteistyö antaa raamit oman toiminnan kehittämiselle. Palaute chat-vastaanotosta on ollut erittäin positiivista. Uskon, että uuden asiointikanavan omaksuminen ja luottamus siihen syntyvät hyvistä kokemuksista ajan myötä”, sanoo Pohjanmaan hyvinvointialueen strategia- ja kehitysjohtaja Suvi Einola-Mikkola.

Tutkimus toteutettiin osana sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa SoteDataLab-tutkimushanketta sekä Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa GAINS-tutkimushanketta. 

*** 

Tutkimus: Tapio Haaga, Alex Kivimäki, Mika Kortelainen, Oskari Nokso-Koivisto, Tanja Saxell, Meeri Seppä ja Lauri Sääksvuori:

*** 

������ä�پ���ٴ��Ჹ

Oskari Nokso-Koivisto
johtaja, Aalto Economic Institute
Aalto-yliopisto
+358 44 045 0732
oskari.nokso-koivisto@aalto.fi