ºÚÁÏÍø

Olet kehittänyt esimerkiksi kykyä seurata aivojen hermosoluja mikrosirujen avulla. Kuinka määrittelisit tärkeimmät tutkimusalueesi?

Akateemisessa maailmassa elämäämme määrittää ja ajaa eteenpäin älyllinen uteliaisuus. Ja täytyy myös keskittyä, jotta se voi johtaa johonkin konkreettiseen, tieteellisesti merkitykselliseen ja tiettyä alaa edistävään asiaan. 

Olin aikoinaan kiinnostunut magneettisista puolijohteista ja puolijohdefysiikaksi kutsutusta alasta. Viimeisten 15–20 vuoden aikana uteliaisuuteni on kohdistunut aivoihin, minkä seurauksena aloin keskustella neurotieteiden ja aivotutkimuksen asiantuntijoiden kanssa.

Siitä seurasi kysymys, miten pääsisimme tarpeeksi lähelle yksittäisiä hermosoluja, jotta voisimme rekisteröidä niiden sähköistä toimintaa ja rekonstruoida tapaa, jolla aivot toimivat eräänlaisena äärimmäisen vähän virtaa kuluttavana, poikkeuksellisena tietokoneena.

Näin päädyin työskentelemään aivotutkijoiden kanssa. Teen yhteistyöstä neurotieteiden asiantuntijoiden kanssa alalla, jota kutsutaan löyhästi neurotekniikaksi.

Olet saanut työurasi aikana lukuisia tunnustuksia. Mitä pidät arvokkaimpana saavutuksenasi?

Laboratoriostani on valmistunut sangen suuri joukko tohtoreita, jotka tekevät hyvää työtä ympäri maailman. Kaikkiaan heitä on noin 60. Sen näen itse saavutuksena.

Tieteellisesti katsoen tähän on vaikea vastata. Nykyinen hankkeemme on yksi mielenkiintoisimmista. Se on myös yksi vaikeimmista, sillä yritämme puristaa paljon sähköistä toiminnallisuutta hyvin pieneen siruun. Sirun on oltava yhteensopiva myös biologisen ympäristön kanssa, joka ei ole järin ystävällinen mikrosiruja kohtaan. Eikä elimistökään siedä mikrosirua kovin hyvin. Eli ei päivääkään ilman ongelmia.

Jos kuitenkin onnistumme viemään tämän varhaisen neurotekniikkakonseptin sellaiselle tasolle, että se toimii kädellisillä koe-eläimillä ja toivottavasti sen jälkeen ihmisillä, sitä voidaan mielestäni pitää jonkin arvoisena saavutuksena.

Olet opiskellut ja työskennellyt Yhdysvaltain huippuyliopistoissa koko urasi ajan. Minkälaisia asioita siitä ympäristöstä näkisit hyödyllisinä myös Suomessa?

Tutkimusrahoituksen saaminen erityisesti kokeelliseen ja kalliiseen tutkimukseen on Yhdysvalloissa paljon helpompaa. Suuremmilla tutkimusinvestoinneilla Suomi voisi olla vielä nykyistäkin parempi.

Aalto-yliopiston tekniikan alan juhlallinen promootio järjestetään 16. kesäkuuta 2023. Akateemisista tapahtumista arvokkaimman juhlan isännöi Perustieteiden korkeakoulu. Tapahtumassa promovoidaan yhteensä seitsemän uutta kunniatohtoria, yksi heistä on Arto Nurmikko.

Teksti: Panu Räty 
Kuva: Brown University 

Artikkeli on julkaistu huhtikuussa 2023.