Aurinkoenergiaan liittyvän liiketoiminnan kotimarkkinat pitäisi saada kuntoon
Nyt tarvitaan konkreettinen toimenpideohjelma aurinkoenergialiiketoiminnan edistämiseksi, sanovat FinSolar-hankkeen tutkijat.
Aurinkoenergia on nopeimmin kasvava energiateknologia maailmassa. Italiassa aurinkosähkön osuus sähkön kulutuksesta oli jo 7,5 prosenttia vuonna 2014. Saksassa aurinkosähkötuotanto oli 35 TWh, mikä on lähes puolet sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa. Englannissa 125 000 kotitaloutta asensi aurinkoenergiaa taloihinsa.
Myös Suomessa aurinkoenergialle on tarvetta ja potentiaalia, sillä fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi tarvitaan kaikkia uusiutuvia energiateknologioita, mutta kotimarkkinat eivät pysty vastaamaan tähän tarpeeseen.
Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa raportissa aurinkosähkön potentiaalin arvioidaan vuonna 2020 olevan 500 MW, mikä tuottaisi jo noin 0,5 prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta. Tämän lisäksi myös aurinkolämpöä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän.
Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kovaa
− Kotimarkkinoiden lisäksi suomalaiset yritykset pyrkivät vientimarkkinoille, jotka kasvavat nopeasti. Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kuitenkin kovaa ja siksi kotimarkkinat pitäisi saada kuntoon, kertoo professori ja FinSolar-hankkeen vetäjä Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
FinSolar-hanke edistää aurinkoenergian kotimarkkinoita tuomalla teknologiayritykset, sähköyhtiöt, kaupalliset kiinteistöjen omistajat, kuntien edustajat ja rahoitusalan ammattilaiset yhteen. He kehittävät yhdessä malleja, joilla kunnat, kauppaketjut ja taloyhtiöt saisivat merkittäviä investointeja liikkeelle.
Suomen mittakaavassa suurehkoja aurinkoenergiajärjestelmiä on nyt noin 50 ja toistaiseksi suurin eli Helen Oy:n aurinkovoimala valmistuu pian Helsinkiin. − Se myytiin loppuun kolmessa päivässä. Energiateollisuuden tutkimusten mukaan aurinko on suomalaisten kuluttajien toivelistan kärjessä energiamuotoja vertailtaessa, Lovio sanoo.
− Projektissa tehtyjen kannattavuuslaskelmien mukaan investointien sijoitetun pääoman tuotto näyttää monissa kohteissa jo hyvältä, mutta monenlaisia pieniä esteitä on vielä madallettava merkittävään markkinoiden avautumiseen, kuvaa projektipäällikkö Karoliina Auvinen.
Aurinkoenergian yleistyminen tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia ja työtä hyvin monenlaisille suomalaisille yrityksille. Olennaisin osa liiketoimintaa ei ole vain paneelien valmistus, vaan koko arvoketju, joka sisältää paneeleiden valmistuksessa käytettävät koneet, komponentit ja asennustarvikkeet sekä erilaiset mittalaitteet. Lisäksi liiketoimintaa syntyy järjestelmien suunnittelusta ja asentamisesta sekä niiden integroimisesta rakennuksiin ja verkkoihin.
− Jotta aurinkoenergian koko potentiaali ymmärrettäisiin ja liiketoiminta saataisiin vauhtiin kotimarkkinoilla ja viennissä, tarvittaisiin kiireesti päättäväinen toimenpideohjelma. Muuten on vaarana, että Suomi jää junasta, sanovat Auvinen ja Lovio.
FinSolar on Tekesin Groove-ohjelman rahoittama noin 50 osapuolen verkostohanke suomalaisen aurinkoenergiatoimialan kiihdyttämiseksi. Se kestää vuoden 2015 loppuun.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Professori Raimo Lovio
puh. 040 353 8242
raimo.lovio@aalto.fi
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Projektipäällikkö Karoliina Auvinen
puh. 050 462 4727
karoliina.auvinen@aalto.fi
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Lue lisää uutisia
Näin Espoossa rakennetaan luottamusta digipalveluihin yhdessä maahanmuuttajien kanssa
Digitaaliset julkiset palvelut eivät ole kaikille helposti saavutettavia. Tämän korjaamiseksi Trust-M-hankkeessa palveluita kehitetään yhdessä maahanmuuttajien kanssa.
Sähköpotkulaudat vakiintuivat osaksi kaupunkiliikennettä – tutkijat peräänkuuluttavat kaupungeilta aktiivisempaa ohjausta
Laaja tutkimus osoittaa, että jaettavat sähköpotkulaudat, kaupunkipyörät ja tavarapyörät ovat vakiintumassa osaksi kaupunkiliikennettä ympäri maailmaa. Tutkijoiden mukaan kuntien ja valtion tulisi ohjata mikroliikkumisen kehitystä aktiivisesti sen sijaan, että ilmiötä pidettäisiin ohimenevänä.
Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin
Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.