Biomassan energiaa hukataan EU:ssa
Monet EU-maat aikovat lisätä merkittävästi biomassan käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa unionin vuoden 2020 energia- ja ilmastotavoitteiden takia. Jos tavoitteet toteutetaan käyttöä tehostamatta, EU:sta uhkaa kuitenkin tulla biomassan merkittävä nettotuoja. Näin uskovat Aalto-yliopiston tutkijat, jotka ovat arvioineet BEST-ohjelmassa EU-maiden biomassan kysyntää energiakäytössä vuosiin 2020 ja 2030 mennessä.
Yksi keino vähentää tuontia ja lisätä omavaraisuutta on hyödyntää laajemmin pohjoismaista yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon osaamista.
Suuren mittakaavan yhdistetyt sähkö- ja lämmöntuotantolaitokset ovat lähes kolme kertaa tehokkaampi tapa hyödyntää biomassaa kuin pelkkä sähköntuotanto, kertovat professori Sanna Syri ja tohtorikoulutettava Sam Cross Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun energiatekniikan laitokselta.
‒ Myös pienen mittakaavan lämmityslaitteissa on koettu pettymyksiä hyötysuhteissa esimerkiksi Isossa-Britanniassa.
Yhteistuotantoon saadaan vielä lisää tehoja, kun kaukolämpö ja kaukojäähdytys yhdistetään. Kaukojäähdytyksen avulla voidaan hyödyntää kiinteistöihin kertyvä auringonlämpö ja siirtää se kaukolämpöverkkoon.
‒ Helsingissä polttoaineesta saadaan hyödynnettyä yli 90 %, kun sähköä, lämpöä ja jäähdytystä tuotetaan samassa prosessissa. Parasta järjestelmässä on se, että kaupunkialueen hukkaenergiat käytetään hyödyksi ja kaupunkilaiset ovat osa energiatuotantoketjua, kertoo ympäristöjohtaja Maiju Westergren Helen Oy:stä, joka on ollut mukana hankkeessa.
äԱ
Pohjoismaissa sähkön ja lämmön yhteistuotanto on jo yleisin tapa hyödyntää biomassan energiaa. Keski- ja Etelä-Euroopassa taas tuetaan biomassan käyttöä myös sähkön erillistuotannossa, eikä siinä syntyvän lämmön hyödyntämiseen kannusteta. Syrin ja Crossin mukaan parhaiden teknologioiden ja yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon avulla biomassan tarvetta voitaisiin vähentää 3 - 11 prosenttia jo lyhyellä aikavälillä. Potentiaali voisi olla paljon suurempikin, jos kaukolämpö yleistyisi Keski-Euroopan maissa korvaten esimerkiksi tuontimaakaasun käyttöä rakennusten lämmityksessä.
‒ Jos tehokkuutta ei lisätä, vuonna 2020 EU-maiden energiatuotannossa hyödyntämästä biomassasta jopa kolmannes tulee unionin rajojen ulkopuolelta, Syri ja Cross kertovat.
‒ Hyötysuhteen parantaminen vähentäisi tuontiriippuvuutta ja auttaisi varmistamaan raaka-aineen kestävyyden. Myös biomassan tuotantoketjun tuomat myönteiset vaikutukset paikallistalouteen jäisivät EU-alueelle.
BEST on energia-alan ja metsäteollisuuden SHOK-ohjelmien CLEEN Oy:n ja FIBIC Oy:n bioenergiaohjelma.
äپٴᲹ:
Professori Sanna Syri
puh. 050 599 3022
sanna.syri@aalto.fi
Aalto-yliopisto, energiatekniikan laitos
Tohtorikoulutettava Sam Cross
puh. 050 409 6615
samuel.cross@aalto.fi
Aalto-yliopisto, energiatekniikan laitos (in English)
Ympäristöjohtaja Maiju Westergren
puh. 0400 276 660
maiju.westergren@helen.fi
Helen Oy
Lue lisää uutisia
Vuoden alumni Anna Brotkin: ”Tarvitsemme moderneja tarinoita tästä ajasta”
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Vuoden alumniksi 2026 valittu käsikirjoittaja Anna Brotkin uskoo paikallisuuden voimaan ja toivon merkitykseen kriisiaikoina.
Aalto-yliopisto sai oman kvanttitietokoneen – AaltoQ20 kouluttaa tulevaisuuden kvanttiosaajat
AaltoQ20 on maailmallakin harvinainen ja Suomessa täysin ainutlaatuinen huipputason kvanttitietokone, jolla paitsi koulutetaan tulevaisuuden osaajia, myös tutkitaan kvantti-ilmiöitä ja kehitetään uutta teknologiaa.
Naisten verkostot – symboliikan ja vaikuttavuuden välissä
Naisille on usein haaste, että heille relevantit verkostot ovat epämuodollisia ja miesvaltaisia. Nämä niin sanotut old boys -verkostot voivat jarruttaa naisten urapolkuja ja vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia.