Suomessa viranomaisasiointi hoituu yhä useammin verkossa: ajanvaraukset, hakemukset ja neuvonta löytyvät digipalveluista, joiden oletetaan olevan kaikkien ulottuvilla. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi monelle maahanmuuttajalle palvelut jäävät etäisiksi – ei siksi, etteikö tietoa olisi, vaan siksi, että sitä on vaikea löytää ja tulkita. Lisähaasteen tuo se, että moni maahanmuuttaja tulee maasta, jossa kansalaisen ja valtion välinen suhde on kovin erilainen kuin Pohjoismaissa, joissa on yleisesti korkea luottamus julkisiin palveluntarjoajiin.
Espoossa tätä ristiriitaa puretaan Trust-M-hankkeessa tarkastelemalla digipalveluja käyttäjän näkökulmasta: mitä tapahtuu, kun palveluja ei suunnitella valmiiksi oletetulle käyttäjälle, vaan yhdessä niiden kanssa, joille ne usein jäävät tavoittamattomiksi?
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa hankkeessa on mukana Espoon kaupunki, tutkijoita Aalto-yliopistosta sekä Helsingin, Tampereen ja Vaasan yliopistoista. Alustavia tuloksia esiteltiin helmikuun lopulla yhteistilaisuudessa Espoon kaupungin kanssa.
Palveluja kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa
Trust-M-hankkeen myötä erilaisia ratkaisuja ei kehitetä toisista irrallaan, vaan vahvassa yhteistyössä asukkaiden kanssa, painottaa Irena Bakić Espoon kaupungilta.
Yksi esimerkki on työpaja, jossa maahanmuuttajataustaiset osallistujat suunnittelivat viestintämateriaaleja uusille espoolaisille, joissa jaetaan informaatiota julkisista palveluista osallistujien omiin kokemuksiin perustuen. Lopputuloksena syntyi postikortteja, joihin koottiin keskeistä tietoa palveluista selkeässä ja helposti lähestyttävässä muodossa, sekä uusia toimintamalleja vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa.
”Maahanmuuttajat tietävät parhaiten omat arjen tarpeensa – siksi heidän osallistumisensa palvelujen kehittämiseen on välttämätöntä”, sanoo Trust-M-hankkeen vuorovaikutuskoordinaattori Ville-Veikko Minkkinen Aalto-yliopistosta.
Työpajat osoittavat, että palvelujen kehittämisessä ratkaisevaa ei ole vain sisältö, vaan myös se, miten tieto saadaan kytkettyä ihmisten arkeen. Parhaat ratkaisut eivät välttämättä ole teknisesti monimutkaisia, vaan helposti löydettäviä, ymmärrettäviä ja käytännöllisiä.