������

Syksystä 2023 lähtien Kauppakorkeakoulun budjetista on voinut saada rahoitusta tutkijatohtoreiden palkkaamiseen, jos on jäänyt niukasti ilman ulkoista rahoitusta. Tämä rahoitusmahdollisuus on ollut tarjolla ERC-, Horizon Europe- ja Suomen Akatemian rahoitusta hakeneille tutkijoillemme. Tutkijatohtorit/tutkimusavustajat tulee palkata viimeistään vuoden kuluttua rahoituksen saamisesta. Rahoitusta odotetaan käytettävän ERC/Horizon/RCF-hakemuksessa kuvatun tutkimuksen käynnistämiseen. 

Syksyllä 2024 BIZ Success funding -rahoitusta saavat hankkeilleen taloustieteen apulaisprofessori Ciprian Domnisory, kansainvälisen liiketoiminnan apulaisprofessori Iiris Saittakari ja yritysjuridiikan apulaisprofessori Moritz Scherleitner. 

Hankkeiden esittelyt 

Ciprian Domnisoru: The role of firms in shaping the work, study, and graduation choices of student employees (suom. Yritysten rooli opiskelevien työntekijöiden työ-, opiskelu- ja valmistumisvalintojen muokkaamisessa)

Miten yritykset vaikuttavat opiskelijatyöntekijöidensä akateemisiin tuloksiin? Valmistumisen viivästymisen vähentäminen ja koulusta työelämään siirtymisen helpottaminen ovat keskeisiä haasteita. Akateemisessa tutkimuksessa ja poliittisessa päätöksenteossa keskitytään kuitenkin opiskelijoiden ja yliopistojen päätöksiin, vaikka yritysten ja samanaikaisesti sekä töitä tekevien että opiskelevien opiskelijoiden välillä on merkittäviä vuorovaikutussuhteita. 

Tässä hankkeessa ehdotetaan uusia menetelmiä, joiden avulla yritykset voidaan sisällyttää opiskelijoiden tulosten analysointiin. Hankkeessa käytetään suomalaisten hallinnollisten työnantaja-työntekijätietojen ja yliopistojen kurssi- ja arvosanatietojen välisiä yhteyksiä, jotta voidaan kvantifioida, miten yritysten menettelytavat voivat vaikuttaa opiskelijoiden menestykseen. Yksi tuloksista on arviot yrityskohtaisista vaikutuksista opiskelijoiden akateemiseen suoritukseen, jota mitataan kurssien arvosanojen ja ajallaan suoritettujen opintojen perusteella. 

Iiris Saittakari: Complexities of Green Foreign Direct Investment (suom. Vihreiden suorien investointien haasteet)

Tässä tutkimushankkeessa tutkitaan monikansallisten yritysten vihreisiin suoriin investointeihin (Foreign Direct Investments, FDI) liittyviä haasteita. Vaikka yleensä pääkaupungit ovat ylivoimaisesti suosituimpia sijoituspaikkoja ulkomaisille investoinneille, suuria vihreitä investointeja suunnitellaan tyypillisesti syrjäseuduille maapinta-alan saatavuuden vuoksi. Vihreät investoinnit ovat näin ollen mahdollisuus paitsi vähentää maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästöjä myös elvyttää alueita, jotka hiljenevät, kun tuotantotyöpaikat siirtyivät ulkomaille, ja tarjota toivoa ”paikoille, joilla ei ole merkitystä” (Rodríguez-Pose, 2018). 

Vihreisiin investointeihin liittyy kuitenkin useita haasteita ja monimutkaisuuksia. Ensinnäkin syrjäseuduilla on usein rajalliset resurssit hallinnoida massiivisia vihreitä investointihankkeita omin voimin. Toisekseen vaikka vihreät investoinnit ovat tarpeen maailmanlaajuisten hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi, ne eivät välttämättä ole sosiaalisesti tai ympäristön kannalta kestäviä paikallisessa mittakaavassa. Lisäksi vihreiden investointien sijaintipaikkavaatimukset eroavat huomattavasti perinteisten suorien investointien vaatimuksista. Tämän hankkeen tavoitteena on avata näitä monimutkaisuuksia ja valottaa eri toimijoiden, myös kaupunkien, roolia vihreiden suorien investointien sijoittamisprosessissa.

Moritz Scherleitner ja Iiris Saittakari: Private Sector Transitioning to Sustainability (suom. Yksityisen sektorin siirtyminen kestävään kehitykseen)

PRIVATUS tutkii monikansallisten yritysten sijaintipäätöksiä ja EU:n sääntely- ja verolainsäädännön ja -politiikan vaikutusta niihin. Esimerkkinä käytetään kahta toisiinsa liittyvää, mutta erillistä investointia: vihreää terästuotantoa ja tuulivoimapuistoja. Tutkimus on empiirinen ja perustuu laajaan haastatteluaineistoon. Se on myös lainopillinen ja teoreettinen, sillä siinä tarkastellaan erilaisia asiaan liittyviä yhteyksiä: paikallinen/globaali areena, biologista monimuotoisuutta/ilmastoa koskeva sääntely, ympäristö- ja veropolitiikka sekä julkisten/yksityisten/ kansalaisjärjestöjen tekemät päätökset. 

Tutkimuksessa selvitetään investoinneista johtuvia paineita, jotka kohdistuvat kansalliseen hallinto- ja oikeusjärjestelmään, joka on alun perin luotu paikallisia ympäristövaikutuksia varten ja johon kohdistuu myös oikeudenmukaisen siirtymän vaatimuksista johtuvia kasvavia paineita. Tutkimme myös veropolitiikkaa ja yksityisen sektorin taloudellisten mahdollisuuksien roolia maailmanlaajuisten kestävyyskriisien ratkaisemisessa. Lisäksi PRIVATUS kehittää kestävän kehityksen oikeuden teoriaa, joka on herkkä tälle julkis- ja yksityisoikeuden sekä tosielämän monimuotoisuudelle.