Jokaisen eläin- ja kasvisolun elämän rakenneosina ovat DNA:n neljä nukleotidia, joita kuvataan kirjaimilla A, T, G ja C. Pienetkin muutokset niillä kirjoitetussa koodissa voivat merkittävästi muuttaa elävien organismien toimintaa ja ominaisuuksia. Tutkijat etsivät keinoja voidakseen muokata solujen geneettistä koodia sekä ohjata ja muuttaa geenejä, jotta voisimme ymmärtää niiden monimutkaiset tehtävät entistä paremmin. Tehokkaan geenimuuntelun avulla voimme löytää uusia sovelluksia maatalouden, ekologian ja biolääketieteen käyttöön.
Johtavat tiedelehdet Science ja Nature ovat nostaneet vuoden 2015 tieteelliseksi läpimurroksi ns. CRISPR-tekniikan (Clustered Regularly Interspaced Short Palindromic Repeats), jonka avulla eliöiden genomia voidaan tehokkaasti muokata.. CRISPR-tekniikkaa on kehitetty joitakin vuosia, ja nyt se mullistaa biologian tutkimuksen. Tekniikka nopeuttaa mm. geenien siirtoa lääkekehityksen solu- ja eläinmalleissa, ja siksi sen odotetaankin edistävän ihmisen geneettisten sairauksien tutkimista. CRISPR-tekniikalla on pitkälle ulottuvia seurauksia, mikä edellyttää myös eettisten ohjeiden ja lainsäädännön kehittämistä.
Vuonna 2015 tehtiin useita tieteellisiä läpimurtoja. Esimerkeiksi sopivat New Horizons ‑luotaimen uskomattomat kuvat pienoisplaneetta Plutosta ja kokeellisesti vahvistettu, hämmästyttävä kahden kaukana toisistaan olevan hiukkasen tilojen lomittuminen eli kvanttikorrelaatio. Suuriin saavutuksiin kuuluu myös suomalaisten tutkijoiden tekemä havainto nisäkkäiden imusuonien välittämän immuunijärjestelmän ulottumisesta myös aivoihin. Ebola-rokotteen kehittämisessä onnistuttiin, ja monia muita läpimurtoja tehtiin.
Jotkut filosofit esittävät, että tiede etenee uusien, vallankumouksellisten löydösten ja teorioiden muutosten kautta, joiden väliin jää pitkiä hitaamman kehityksen jaksoja. Olen eri mieltä tästä näkemyksestä. Yleensä tiede ottaa askelia eteen ja taakse, löytöjen ja epäonnistumisten kautta, ja vain aika kertoo uusien löydösten ja tekniikoiden todellisen arvon. Tiede kuitenkin edistyy.
Risto Nieminen
Dekaani, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu
Lue lisää uutisia
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.
Digiklinikka paransi hoidon saatavuutta Pohjanmaalla – vaikutuksia tutkittiin poikkeuksellisen laajassa satunnaistetussa kokeilussa
Aalto-yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Turun yliopiston tutkijat selvittivät, millaiset ihmiset käyttivät perusterveydenhuollon chat-palveluita ja miten ne vaikuttivat palveluiden käyttöön Pohjanmaan hyvinvointialueella.