������

Digitalisaatio muuttaa suomalaista yhteiskuntaa monin tavoin. Se tulee hävittämään osan perinteisistä toiminnoista ja toimintatavoista, mutta samalla se tarjoaa uusia mahdollisuuksia uuden elinkeinotoiminnan ja yhteiskunnan kehitykselle. On meistä itsestämme kiinni, minkä tien valitsemme. Uudistamalla vanhoja käytäntöjä ja panostamalla rohkeasti tulevaisuuteen voimme siirtyä digitalisaation voittajien joukkoon. Suomella on oikean osaamisen, vähäisen korruption ja hyvän tietotekniikkainfrastruktuurin ansiosta kaikki edellytykset olla voittajien joukossa.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professorit (Professors of Practice) Katariina Kemppainen (logistiikka), Olli-Pekka Lumijärvi (laskentatoimi), Hannu Ojala (laskentatoimi), Erkki Ormala (innovaatiojohtaminen) ja Liisa Välikangas (innovaatiojohtaminen) nostavat tässä tekstissään esiin digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, joita yhteiskuntamme olisi syytä hyödyntää.

Jakamistalous korvaa keskitettyä tuotantoa. Digitaalisuus on mahdollistanut jakamistalouden, jossa resurssit otetaan tehokkaampaan käyttöön. Esimerkkejä on lukuisia: Airbnb-palvelua hyödyntämällä vapaana oleva koti voidaan tarjota lyhytaikaiselle vuokralle. Turo-palvelun avulla yksittäiset autonomistajat voivat laittaa autonsa vuokralle, ja FlightCar-palvelun avulla lentomatkalle lähtevät autoilijat voivat vuokrata autonsa sen sijaan, että jättävät sen seisomaan parkkipaikalle matkan ajaksi. Samalla syntyy liiketoimintaa, joka ei sido pääomaa. Airbnb toimii kuin hotelliketju omistamatta yhtään asuntoa. Uber ja Luft eivät omista autoja eivätkä kuljettajat ole sen palkkalistoilla. Suomen kaltaiseen pääomaköyhään maahan tällainen liiketoimintamalli olisi loistava.

Energian internet vähentää isojen investointien tarvetta. Digitalisaation avulla globaaleja kasvihuonepäästöjä voitaisiin vähentää kymmeniä prosentteja. Yhdysvalloissa panostetaan satoja miljoonia energiainternetin synnyttämiseen, jossa kuka tahansa voi toimia energian tuottajana ja kuluttajana. Energian jakelu ja laskutus tapahtuisi yhteisen digiplatformin kautta aivan samoin kuin tiedon siirto ja laskutus toimii internetissä.

Palveluista muodostuu olennainen osa teollisuuden tarjoamaa. Elämme jälkityöllisessä palveluyhteiskunnassa. Perusteollisuus modernisoi hyvällä vauhdilla toimintatapojaan. Useat suomalaiset konepajayhtiöt ovat siirtymässä teollisen internetin aikaan, jossa kasvua haetaan reaaliaikaisesta laitteiden toiminnan ja kunnon seurantapalveluista. Näissä oloissa kansallisten digitaalisten palvelualustojen rakentaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin kansallisen liikenneinfrastruktuurin kehittäminen.

Talouden informaatiovirrat pelkistyvät. Yhdysvaltojen viitoittamalla mallilla EU vähentää yksityisen sektorin taloudellisen informaation tuottamisvelvoitteita tulkiten ne laajalti ”hallinnolliseksi taakaksi”. Systeemisten riskien pelossa yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen taloudellisen informaation tuottamisen sääntely ja valvonta voimistuu. Talouden informaatiovirrat sekä yksityisellä että julkisella sektorilla muuttuvat rakenteellisemmiksi (esim. XBRL) ja käytettävämmiksi.

Globaali kilpailu koulutuksessa haastaa yliopistot. Suomi haluaa nyt olla innostavan oppimisen kärkimaa, mutta erityisesti korkeakouluopinnoissa on parannettavaa. Maailman parhaat yliopistot tarjoavat korkeatasoisia oppimismahdollisuuksia tavoitteenaan globaalin markkinan valloittaminen ja parhaiden opiskelijoiden rekrytointi. Massaluentojen puuduttamat, verkko-oppimiseen tottuneet nuoret saattavat äänestää jaloillaan. Digitaalisuuden myötä tämä ei vaadi edes ulkomaille muuttoa.

Työ muuttuu. Tulevaisuudessa vakiintuneet työsuhteet ovat vain harvojen etuoikeus. eLancen, 99Designin, Uberin ja Woltin tapaiset yritykset tarjoavat työtä miljoonille ihmisille ympäri maailmaa. Näissä oloissa ihmisten erotteleminen palkansaajiksi tai yrittäjiksi on auttamatta vanhentunut käytäntö. Esimerkiksi Britanniassa ihminen voi samanaikaisesti olla työsuhteessa ja hankkia itse toimeentulonsa.

Verotusmallit päivitettävä. Verotuspohja muuttuu entisestään, kun yhtälöön lisätään vielä media-alan, vähittäiskaupan ja terveyspalvelujen jo käynnissä olevat murrokset? Perinteistä työtä verottamalla ei valtion kirstua täytetä. Tarvitaan uusia verotusmalleja, jotka huomioivat digitalisaation vaikutukset tulonmuodostukseen ja kulutuskäyttäytymiseen. Kestäviä kasvun lähteitä voivat olla digipalvelujen myynti kansainvälisillä markkinoilla ja ympäristöverotus.

Digitaalisuus haastaa yhteiskuntamme perin pohjin, jo kauan sitten sovittuja rakenteita ja toimintatapoja myöten. Elämme ennalta-arvaamattomien muutosten aikakautta. Piilaaksossa ei väsytä puhumaan näistä pelisääntöjä muuttavista epäjatkuvuuskohdista. Jääkö Suomi vapaaehtoisesti jälkeen?

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa syksyllä 2015 perustettu Professor of Practice (PoP) -verkosto kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa keskustellakseen ajankohtaisista, monialaisista aiheista. Edellä esitetyn kannanoton kirjoittajien lisäksi verkostoon kuuluvat professorit Esko Penttinen (tietojärjestelmätieteet) ja Paul Viio (myynti ja myynnin johtaminen).

Professor of Practice -tehtävä antaa mahdollisuuden siirtää käytännön yhteiskunnallista osaamista yliopistoyhteisöön. Professor of Practice -tehtävään rekrytoidaan Aalto-yliopiston kannalta merkittävillä aloilla toimivia elinkeinoelämän tai julkisen sektorin asiantuntijoita. Heidän keskeinen tehtävänsä on avata ja kehittää uusia opetus- ja/tai tutkimusaloja tai taiteeseen liittyviä aloja.