DogFlix tai laserkaulapanta - koirien internetin kehitysideat tarkastelussa
Eläinten hyvinvoinnista ja teknologiasta kiinnostuneet Aalto-yliopiston tutkijat ovat alkaneet selvittää, voisiko internet yhdistää yksinäisiä koiria. Ajatus koirien välisestä viestinnästä internetin välityksellä on hauska, mutta sitä käsittelevä tutkimus on vakavasti otettavaa. Suomessa on kaikkiaan 700 000 koiraa, joista monet ovat yksin omistajiensa työpäivien ajan.
”Vuonna 2018 tehdyssä brittikoiria käsittelevässä tutkimuksessa selvisi, että 8,9 miljoonasta koirasta kaikkiaan 2,1 miljoonaa jätettiin yksin huomattavan pitkiksi ajoiksi. Näillä koirilla esiintyy muita enemmän ongelmallista käyttäytymistä. Vuorovaikutuksen puute toisten koirien kanssa on merkittävä yksinäisten koirien häiriökäyttäytymiseen vaikuttava tekijä”, toteaa tietotekniikan tutkijatohtori Ilyena Hirskyj-Douglas.
Löytääkseen keinoja lieventää yksinäisten koirien stressiä Hirskyj-Douglas ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vuorovaikutussuunnittelun professori Andrés Lucero ovat alkaneet tutkia koirien ja tietokoneiden välisiä rajapintoja ja mahdollisia käyttöliittymiä kehittääkseen koirille omaa internetiä.
Eläinten ja tietokoneiden välinen vuorovaikutus tai eläimen ja ihmisen tietokoneen välityksellä tapahtuva vuorovaikutus on tähän asti tarkoittanut esimerkiksi teknologiaa, jolla on pyritty parantamaan eläinten elinolosuhteita eläintarhoissa tai koirille suunnattuja televisiokanavia. Hirskyj-Douglas on jo tutkinut koirien ohjailtavissa olevia tietokonenäyttöjä, ja hän on laajentamassa tutkimustaan koirien keskinäiseen vuorovaikutukseen tietokoneiden välityksellä.
Ideoita koirille soveltuviksi laitteiksi
Suunnittelijoiden ja tutkijoiden tiimi pohti mahdollisia koirille soveltuvia laitteita ja vertasi sitten ehdotuksiaan löytääkseen niiden yleisimmät haasteet. Ehdotuksissa oli mukana sekä internetiin yhdistettäviä leluja että näyttölaitteita, joiden välityksellä koirat voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa reaaliaikaisesti.
Kumppanin avulla eri taloissa elävät koirat voivat leikkiä toistensa kanssa koirien pehmoleluilla. Kun koira nappaa oman lelunsa, naapurikoiran kumppanilelu ilmoittaa siitä haukkumaäänellä. Jos naapurikoirakin haluaa leikkiä, se voi myös napata oman kumppanilelunsa. Leikki aktivoi näytön, jonka välityksellä koirat voivat kommunikoida.
վٳܲässä koira voi kävellä ja juosta koirakavereidensa kanssa kotonaan. Laitteessa on juoksumatto juoksemista tai kävelyä varten, ja lisäksi koira voi näytön välityksellä nähdä toisten koirien juoksevan tai kävelevän samaan aikaan.
Näyttö kytkeytyy päälle, kun koira kävelee ruudun eteen. Näytettävä sisältö perustuu koiran käyttäytymiseen. Palautetta kerätään hännän heilautusten perusteella, joka on verrattavissa tykkäämiseen. Koiran ohjaimessa on useita painikkeita, joista voi valita manuaalisesti viihde-, ruoka-, luonto- tai toiminta-aiheista sisältöä tai vaikkapa kissavideoita. Ohjaimessa on myös painike, jolla koira voi soittaa kaverilleen. Kaveri näkyy puhelun aikana TV-ruudussa ja sen kanssa voi yhdessä katsoa samaa sisältöä.
Hologrammipallopelissä kaksi koiraa voi leikkiä keskenään etänä pallolla, nähden leikkiessään toisen koiran hologrammina. Koira voi napata pallon kotonaan ja heittää sen toisen koiran kotiin.
Koirat pitävät vetoleikeistä köysillä. Kun ensimmäinen koira tarttuu köyteensä, toinen koira saa ilmoituksen leikkivalmiudesta niin, että köyttä heilutetaan sen kotona. Kun molemmat koirat ovat valmiina, köydenveto voi alkaa. Kummankin koiran vedon voimakkuus välittyy toiselle köyden välityksellä, mikä mahdollistaa etävuorovaikutuksen fyysisen köyden avulla.
Laserkaulapannan avulla naapurikoirat voivat järjestää tapaamisia keskenään. Jos koira haluaa tavata toisen koiran, kaulapannan lasersäde johdattaa kummankin koiran pihaa reunustavalle aidalle.
Koirien internetin kehittämiseksi tarvitaan lisätutkimusta. Koirien käyttäytyminen tulee muuttaa syöttötiedoiksi, jotka koneet voivat välittää ymmärrettävässä muodossa edelleen toisille koirille. Tutkijat toivovat, että ideat auttavat jatkokehittämään teknologiaa, jonka avulla eläimet voivat pitää yhteyttä toisiinsa.
”On tärkeää ymmärtää paitsi se, mitä koira "sanoo" tietokoneelle, myös koiran ja muiden toimijoiden välinen suhde”, sanoo Hirskyj-Douglas.
Tutkimusten tulokset esitellään Glasgow'ssa.
äپٴᲹ:
Contact details:
Ilyena Hirskyj-Douglas
Tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
ilyena.hirskyj-douglas@aalto.fi
Andrés Lucero
Professori
Aalto-yliopisto
andres.lucero@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.