������

Ehdokaskartta on avoimeen lähdekoodiin ja Ylen vaalikoneen dataan perustuva sovellus, jolla voi tarkastella perinteisten vaalikoneiden toimintojen lisäksi koko poliittista kenttää. Aalto-yliopistosta alkunsa saanut sovellus on ensiaskel kohti avoimen vaalikonealustan kehittämistä.

Vaalikoneet ovat Suomen kaltaisessa monipuoluejärjestelmässä suosittuja. Niitä voi verrata merkitykseltään internetin hakukoneisiin, kun äänestäjät etsivät ehdokkaita.

”Uusi Ehdokaskartta esittää tulokset poliittisella kartalla, jonka keskellä on äänestäjä itse”, sovelluksen kehittäjä Kalle Järvenpää sanoo.

”Toinen keskeinen ero perinteiseen on, että kysymyksiin voi vastata haluamassaan järjestyksessä, ja niiden sivuuttaminen on helppoa.”

Ehdokaskartta ei ainoastaan järjestä ehdokkaita mielipiteiden vastaavuuden mukaan, vaan tarjoaa keinoja hahmottaa koko poliittista kenttää ja valikoida ehdokkaita eri kriteereillä, vaikkapa iän tai puolueen mukaan.

Uudenlaisen vaalikoneen prototyyppi on ensimmäistä kertaa käytössä tulevissa kuntavaaleissa, ja tietonsa se saa Ylen vaalikoneesta.

”Helsingin valtuustopaikoista kilpailee kuntavaaleissa 1163 ehdokasta 17 eri listalta. Tuntuisi toivottamalta löytää neulaa tuollaisesta heinäsuovasta ilman vaalikoneita”, Kalle Järvenpää sanoo.

Tavoitteena kansan vaalikone

Yle julkaisi maailman ensimmäisen vaalikoneen eduskuntavaalivuonna 1996. Nyt 25 vuotta täyttävä vaalikoneinstituutio on vakiinnuttanut paikkansa. Vaalikoneiden suosio on kasvanut lähes kaikissa äänioikeutettujen ikäryhmissä, ja nuorimmille äänestäjille ne ovat jo merkittävin äänestyspäätösten tietolähde.

Niin suuret kuin monet pienemmätkin mediatalot julkaisevat oman vaalikoneensa, ja pelkästään median vaalikoneita oli viime eduskuntavaaleissa tarjolla 15. Korkean luvun voisi kuvitella heijastuvan myös koneiden kirjossa, mutta toteutukset muistuttavat läheisesti toisiaan, eikä niiden kehitys ole juuri edennyt.

Yksi selitys vaalikoneiden yhdenmukaisuudelle on, että ne tulevat vain muutamalta valmistajalta. Eduskuntavaalien 15 koneesta peräti 12 oli kahden suomalaisyrityksen käsialaa.

”Kansanvallan toteutumisen kannalta näinkin tärkeiden sovellusten pitäisi perustua avoimeen lähdekoodiin. Silloin niiden ohjelmointivirheet tai vinoumat eivät jäisi piiloon, ja voitaisiin rakentaa rinnakkaisia, kokeellisia koneita. Tämä ei olisi vain suomalaisten vaan kaikkien demokratioiden käytössä”, Kalle Järvenpää listaa avoimen vaalikoneen etuja.

Järvenpään kehittämällä kuntavaalien Ehdokaskartalla on kaksi tehtävää. Se osoittaa toimivan prototyypin kautta, että vaalikoneen toteuttaminen avoimen lähdekoodin avulla on mahdollista. Lisäksi sen avulla kerätään käyttäjien kokemuksia vaalikoneen perinteisestä poikkeavista ominaisuuksista.

Aalto-yliopisto on tukenut Ehdokaskartan kehitystyötä. Sovelluksen käyttämä data on saatu Yleltä, joka julkaisee sen avoimessa muodossa myöhemmin.

Kuntavaalien jälkeen kehittämishanke jatkuu laaja-alaisempana ja useampien yhteistyökumppanien kanssa. Tavoitteena on avoimen vaalikonealustan kehittäminen sekä kotimaiseen että kansainväliseen käyttöön.

Uusi vaalikone on verkko-osoitteessa . Kalle Järvenpää toivoo käyttäjien lähettävän palautetta sovelluksen kautta tai täyttävän käyttäjäkyselyn.