������

Millainen sitten on se yrittäjäyhteiskunta, josta Arto Lahti haaveilee? Suomi ei suinkaan ole huono ympäristö yrittämiselle, sillä parempaa ei Lahden mielestä juuri olekaan. Suomessa on kokoonsa nähden kunnioitettava määrä yritystoimintaa.

Ongelma on se, että tämä satojen tuhansien pienyritysmassa ei kasva suuriksi. Kotimarkkinat eivät yksinään riitä kasvuun, mutta kansainvälisesti menestyviä yrityksiä on Suomessa vain vähän.

”Sehän on selvä, että jos pikkuyritysten reservi ei kasva kokoa, niin ei synny myöskään työpaikkoja.”

Avainasemassa ovat Lahden mukaan digitalisaatio ja kansainvälistyminen. Digiloikka parantaa yrityksen tehokkuutta ja sitä kautta tuottavuutta. Ulkomailta puolestaan löytyy kasvuun tarvittava kysyntä.

Tällä hetkellä vain pientä osaa pk-yrityksistä ja startupeista tuetaan rahoituksella eteenpäin. Sadat tuhannet pk-yritykset on jätetty oman onnensa nojaan pölyyntymään.

Lahti palaa jälleen nuorison pariin, jonka ohjaaminen ja kansainvälistymiseen kannustaminen nostaa lopulta yrityksetkin kasvuun. Nykynuorille pitää olla olemassa samanlainen suoraviivainen polku, joka johdatti 1970-luvun nuoret kaupunkeihin töihin. Jos maailma ei tarjoa helposti lähestyttäviä väyliä elämässä etenemiseen, uhkaa monia syrjäytyminen.

Tällaisia väyliä ovat Lahden mukaan juuri oppisopimuskoulutus sekä yrityksiin ja kansainväliseen liiketoimintaan tutustuminen varhaisessa vaiheessa.

Yrittäjyyden pitäisi olla helposti lähestyttävää eikä raakaa ja pelottavaa. Osakeyhtiöiden sijaan pitäisi painottaa muitakin mahdollisuuksia, kuten yhteisöllisiä osuuskuntia.

Erilaiset kilpailut ja tapahtumat motivoivat Lahden mukaan luomaan uutta. Hän itse järjesti Aalto-yliopistolla tuotepalvelukilpailuja, joissa sijoittajat Leijonan luolan tapaan arvioivat opiskelijoiden liikeideoita.