������

Aalto-yliopiston energiatehokkuusohjelman Aalto Energy Efficiency Research Programme (AEF) yhdeksän tutkimusprojektia esittivät yleisölle, miten vähentää energiankulutusta ja lisätä energiatehokkuutta. Vuosina 2012‒2017 Aalto-yliopisto sijoittaa energiatehokkuuden tutkimukseen kaikkiaan 12 miljoonaa euroa. Kahden vuoden jälkeen projektien ensimmäiset tulokset esiteltiin demoina Energy Garagessa.

Halutaanko säästää miljoonia euroja?

Energian tuotantotavat ja säästötavoitteet muuttuvat. EU-direktiivien mukainen säästötavoite on vähentää energiankulutusta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Huonelämpötilan alentaminen asteen verran pääkaupunkiseudulla säästäisi vuositasolla puolet Loviisan ydinvoimalan energian tuotannosta. Hurja laskelma, mutta helppo toteuttaa, ainakin jos viihtyvyydestä ei tarvitse tinkiä.

Laskemalla huonelämpötilaa yhden asteen verran, lämmityskustannukset laskevat viisi prosenttia. Asenteiden ja käytöksen muuttaminen olisi vaikeaa, mutta nyt ei ole kyse siitä. Puumateriaali koetaan yleensä miellyttävänä ja lämpimänä, mutta sen käytöstä ei ole ollut mittaustuloksia. Monialaisessa Wood Life -projektissa mitataan ensimmäistä kertaa, miten puumateriaalin käyttö rakennuksen sisätiloissa vaikuttaa lämpötilaan, ilmankosteuteen ja ihmiseen. Psykologisilla testeillä voidaan selvittää kuinka paljon lämpötilaa voidaan laskea ilman että muutos koetaan epämiellyttävänä.

Vapaaehtoisen energiankulutuksen vähentämisen lisäksi EU lisää direktiivejä. Vuoden 2021 alusta tulee voimaan EU-direktiivi, joka edellyttää kaikkien uusien rakennusten olevan lähes nollaenergiataloja (nZEB).

Energy Efficiency Townhouse -projekti esillä Demo Dayssä.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Energy Efficient Townhouse -projektissa kehitetään talotyyppiä, joka on keskieurooppalaistyyppinen townhouse. Talotyyppi suunnitellaan nollaenergiataloksi mutta mahdollisimman edulliseksi. Rakennustavan lisäksi tehokkaampi maankäyttö kaupunkirakenteessa lisää energiatehokkuutta. Laadullisten ominaisuuksien tulee vastata asukkaiden toiveisiin urbaanista asumisesta.

TrafficSense -projektin tutkija Kimmo Karhu kertoi laskelmasta, että energiaa säästyy vuodessa pääkaupunkiseudulla arviolta seitsemän miljoonaa euroa, jos työmatkaan käytettäisiin julkisia liikennevälineitä kerran viikossa.

Yhteinen tukipolitiikka hyödyttäisi Pohjoismaiden tuulivoimaa

STEEM-projektissa tutkitaan muun muassa tuulivoiman pohjoismaista tukipolitiikkaa. Väitöskirjaa tekevä Matti Koivisto tutkii tuulienergian pohjoismaisia tuotantomalleja. Vaikka valtameren rannikko on suotuisin alue tuulivoiman rakentamiselle, eri maiden markkinoiden yhdistämisestä olisi kaikille hyötyä. Tuotannon ääritilanteet vähenisivät merkittävästi ja myös tuotannon ja jakelun varmuus paranisi.

Vilma Virasjoki löysi energian parista motivoivan lopputyön. Hän on opiskellut Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa matematiikka ja systeemianalyysiä sekä sivuaineena kansantaloustiedettä. Lopputyössään hän mallintaa ja tutkii Euroopassa käytettävän sähkön varastoinnin vaikutusta markkinahintoihin sähköverkon ruuhkautumisen vähentämiseksi. Tätä ei ole Vilman mukaan aiemmin tutkittu, eikä esimerkiksi uusiutuvilla luonnonvaroilla tuotetun energian epävarmuutta. Vilma on tyytyväinen, että verkkomallinnus on opettanut hänelle lopputyössä uutta.

Light Energy – älykäs katuvalaistus -projektissa mitataan luminanssia ja kohteen havainnointia.

Aallon energiatehokkuustutkimusohjelmassa on mukana noin 40 professoria ja 100 tutkijaa. Demo Dayssä oli mahdollista haastatella projekteista vastaavia tutkijoita ja energia-alan asiantuntijoita.

������ä�پ���ٴDz�:

Projektipäällikkö Eeva-Leena Rautama
eeva-leena.rautama@aalto.fi
p. 050 343 8692
Aalto-yliopisto

/en/department-of-mechanical-engineering/energy-efficiency-and-systems
(fb)

Kuvat: Aalto-yliopisto, viestintä, Mikko Raskinen