������

Aalto-yliopisto on Sanna Syrille tuttu opinahjo. Hän on työskennellyt energiatekniikan laitoksella professorina vuodesta 2010 alkaen. Marraskuussa hänet nimitettiin vakituiseksi professoriksi.

Yliopistolla työskentelevä Syri kokee professuurin kutsumusammatikseen. Työskentely opiskelijoiden kanssa on ammatin parhaita puolia.

- Olennaisinta on, että saa tehdä asioita yhdessä opiskelijoiden kanssa. Tänne hakeutuvat opiskelijat ovat tosi fiksuja, motivoituneita ja kivoja nuoria ihmisiä. Yhteisenä kiinnostuksen kohteena on energia ja ympäristö.

Syri ohjaa vuosittain lähes pariakymmentä diplomityöntekijää. Sitä kautta hän pääsee näkemään asioita yritysten näkökulmasta ja oppii aina itsekin jotain uutta.

Ilmastonmuutos hallintaan

Syri on omassa tutkimustyössään keskittynyt ilmastonmuutokseen hillintään liittyviin kysymyksiin. Hän tarkastelee ison mittakaavan energiajärjestelmiä, jotka kattavat yksittäisen kaupungin, maan, maanosan tai koko maailman.

Syri seurasi tarkasti Pariisissa joulukuun alussa pidettyä ilmastokokousta. Kokoukseen osallistuneet 195 maata hyväksyivät yksimielisesti sopimuksen, jonka tavoitteena on hillitä ilmaston lämpenemistä vuoden 2020 jälkeen.

- Sopimus oli tärkeä ja hyvä asia. Maiden antamat päästöjen vähennyslupaukset eivät kuitenkaan vielä riitä siihen, että lämpeneminen saataisiin pidettyä kahdessa asteessa, saati kirjatussa 1,5 asteen tavoitteessa.

Syri pitää isona edistysaskeleena Kiinan ilmoitusta, jonka mukaan se pyrkii taittamaan päästöjen kasvun vuoteen 2030 mennessä. Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin huono asia, että Kiina voi kasvattaa päästöjä vielä 15 vuoden ajan.

- Kokouksessa pyrittiin sopimaan ohjauskeinoista, joilla isoja energiajärjestelmiä saadaan muutettua nykyistä vähähiilisemmiksi. Oleellista on, että ohjauskeinot ovat kustannustehokkaita ja ne vaikuttavat myönteisesti energiamarkkinoihin. Iso kysymys on, millaisilla rahoitusmekanismeilla kehitysmaat saataisiin siirtymään aiempaa puhtaampaan teknologiaan.

Vaikeita valintoja

Energiantuotantotapojen valinnat ovat ensiarvoisen tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Energiantuotannon osuus kasvihuonekaasupäästöistä on 80 prosenttia, kun mukaan lasketaan liikenneteen polttoaineet.

Päättäjillä, kansalaisilla ja jopa tieteen tekijöillä keskenään on erilaisia näkemyksiä siitä, miten energiaa tulisi tuottaa. Aurinko-ja tuulienergia ovat viimeisen muutaman vuoden ajan nostattaneet optimistisia odotuksia Euroopassa samalla kun halu luopua ydinvoimasta on kasvanut.

- Energiavalintoihin liittyy suuria intohimoja ja ideologispohjaisia näkemyksiä. Erilaiset mielipiteet ovat ymmärrettäviä, sillä muuttujia on paljon ja tulevaisuuden ennustaminen vaikeaa, Syri sanoo.

Syrin mielestä energian tuottamiseen tarvitaan toistaiseksi kaikkia päästöttömiä tekniikoita ydinvoima mukaan lukien. Lisäksi energiatehokkuutta on parannettava kaikissa järjestelmissä.

Aurinko- ja tuulivoiman hankaluutena on, että sähköntuotanto on epätasaista riippuen tuulen voimakkuudesta ja aurinkoisista tunneista. Sähköä pitäisi varastoida, mutta tekniikka on kallista. Vesivoimaa ei voida rakentaa lisää, ja bioenergian käytölläkin on rajansa.

- Aurinkoenergia soveltuu hyvin ratkaisuksi kotitalouksien ja muiden loppukäyttäjien omaan energiantuotantoon. Aurinko-ja tuulienergialla ei kuitenkaan voida kokonaan korvata ydinvoimaa, joka tuottaa energiaa tasaisesti ympäri vuoden. Ei ainakaan ennen kuin saadaan kehitettyä kilpailukykyisiä tekniikoita sähkön varastoimiseksi. Ja siihen menee vielä aikaa.

Hiilidioksidin talteenotto voisi olla yksi ratkaisu päästöjen vähentämiseen. Usko tekniikan mahdollisuuksiin on Euroopassa kuitenkin hiipunut. Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Aasiassa teknologiaa vielä tutkitaan. Suomessa aiheeseen paneudutaan Aalto-yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Syri muistuttaa, että energiavallankumouksella on kiire. Reilussa 30 vuodessa pitäisi kaikki maailman energiajärjestelmät saada muutettua päästöttömiksi.

Päästökauppa olisi Syrin mukaan oiva instrumentti energiavalintojen ohjailussa. Mekanismi ei kuitenkaan ole enää pitkään aikaan toiminut toivotulla tavalla.

- EU:n komissio onneksi pyrkii korjaamaan päästökaupan heikkouksia. Komissiossa on myös tiedostettu aurinko- ja tuulisähkölle suunnatun avokätisen tukipolitiikan aiheuttamat vaikeudet sähkömarkkinoilla. Voimme siis toivoa, että ainakin päästökauppaan liittyvistä ongelmista päästään pikkuhiljaa eroon.

Kansainvälistä opiskelua

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun energiatekniikan laitokselta valmistuu vuosittain noin 45 diplomi-insinööriä. Heistä noin kolmannes opiskelee energiatekniikkaa ja- taloutta. Uusi kansainvälinen maisteriohjelma  käynnistyy syksyllä 2016.

- Ala on tosi suosittu. Opiskelijat ovat tähän asti sijoittuneet työelämään kohtalaisen hyvin. Diplomityöaiheiden löytäminenkin on ollut helppoa aivan viime vuotta lukuun ottamatta. Taloudellinen laskusuhdanne alkoi heijastua nyt myös korkeakouluopiskeluun.

Valmistuneille on luvassa monipuolisia tehtäviä. Töitä tarjoavat muun muassa isot energiayhtiöt, tuotteidensa energiatehokkuutta kehittävät teknologiayhtiöt, pienet konsulttitoimistot ja viranomaiset.  

Opiskelijoista ja jatko-opiskelijoista noin neljännes on ulkomaalaisia, mitä Syri pitää hyvänä asiana. Opiskeluissa päästään siten luontevasti ottamaan esimerkkejä eri maiden energiajärjestelmistä ja energiapoliitikoista ja vertaamaan niitä keskenään.

- Myös suomalaiset opiskelijat lähtevät vaihto-ohjelman puitteissa innokkaasti ulkomaille. Ala on kansainvälinen.