Estetiikan professori sukeltaa big dataan
Professori Ossi Naukkarinen, mitä tutkit ja miksi?
Tällä hetkellä tutkimukseni koskettelee estetiikan metakysymyksiä: erilaisten teorioiden ja käytäntöjen vertailua ja sitä, miten ihmiset hahmottavat ja mallintavat omaa esteettistä elämäänsä. Ennen estetiikan tutkimus oli normatiivisempaa, eli tutkijat yrittivät selvittää, miten asioita pitäisi tehdä ja ymmärtää. Minä en ota kantaa minkään tietyn estetiikan puolesta, vaan tutkin eri käsitystapojen erilaisuuksia ja yhteneväisyyksiä.
Nyt minua kiinnostaa asia, joka tekee vauhdilla tuloaan monille aloille, eli isojen datamassojen hyödyntäminen tutkimuksessa. Tarkoitukseni on selvittää, miten akateeminen estetiikan tutkimus näyttäytyy Web of Sciencen kaltaisissa tietokannoissa ja miten tulokset vertautuvat estetiikkaan eri tavoin liittyvään big dataan online-puolella.
Estetiikkaa tutkin, koska se on aihepiiri, joka vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja toimintaan ja sitä kautta myös ympäristöön ja hyvinvointiin keskeisellä tavalla.
Miten päädyit tutkijaksi?
Huomasin jo koulussa, että opetuksessa painotettiin matemaattista ajattelua, päättelyä ja järkeilyä, mutta ihmiset kuitenkin toimivat usein aivan niistä välittämättä – katsoivat vaikka, mikä oli hyvännäköistä, kivaa ja houkuttelevaa. Minua kiinnosti, mikä oli ”logiikka” sen takana. Olen myös aina innostunut taiteesta, ja estetiikassa tutkitaan paljon myös sitä.
Sinänsä en koskaan päättänyt alkaa tutkijaksi. Olen kuitenkin utelias ihminen, ja estetiikka akateemisena oppialana yhdisti aihepiirejä, jotka ovat aina itseäni kiinnostaneet. Pääsin opiskelemaan ja huomasin, että tässähän on loputtomasti selvitettävää, ja vähitellen minulle avautui mahdollisuuksia tutkimuksen tekemiseen.
Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?
Monet työni kohokohdista ovat tulleet opettamisessa. Estetiikan tutkimus on sellaista vähän yksinäistä humanistin puurtamista, mutta opiskelijoiden kanssa toimiessa asioita pääseekin kehittelemään yhdessä, testaamaan ja kokeilemaan. Ja opetuksesta saatava palaute on hienoa. Huippuhetkiä on myös, kun oma jatko-opiskelija, jota on jeesannut eteenpäin, pääsee maaliin.
Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?
Uteliaisuus on välttämätöntä. Pitää olla rohkeutta kokeilla ja epäonnistua, eikä vastoinkäymisistä saa masentua. Tutkimuksessa tulee aina umpikujia ja tyrmäyksiä, mutta silloin pitää vain perustella kantansa paremmin. Positiivisuus päällimmäisenä on tutkijalle hyvä ohjenuora.
Mitä odotat tulevaisuudelta?
Toivon jatkuvuutta; että saisin jatkaa työskentelyä opiskelijoiden ja kollegoiden kanssa. Haluaisin löytää sopivia kumppaneita, joiden kanssa jakaa ajatuksia niin, että voisin antaa heille jotain merkityksellistä ja saada itsekin sitä takaisin.
Ossi Naukkarinen ja muut Aalto-yliopiston uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan monialaisessa iltapäivässä 12. lokakuuta klo 14.15 alkaen. Tervetuloa!
Katso luentojen ohjelma
Kuva: Erica Nyholm
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.