������

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtaman Industrial Innovation in Transition (IIT) -hankkeen mukaan innovaatio on jatkuvasti muuttuva prosessi, ja innovaatiopolitiikan välineitä täytyy uudistaa teollisessa innovaatiossa tapahtuvien muutosten mukaisesti. Euroopan komission rahoittama Horisontti -2020 hanke toteutettiin 2015–2017 ja siinä tarkasteltiin lähes 700:a yritystä viidellä teollisuudenalalla yhdessätoista maassa.

“Innovaatioprosessit ovat muuttuneet viimeisten viiden vuoden aikana ja toteutuvat yhä useammin ekosysteemeissä. Politiikan mekanismit on nykyaikaistettava, jotta ne täyttävät nykyisen innovaatiotoiminnan tarpeet”, IIT-hankkeen johtaja ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Professor of Practice Erkki Ormala (kuvassa) sanoo. “Asiakkaat ovat edelleen tärkeimpiä kumppaneita, mutta tutkimuksessa tehdyn mielenkiintoisen havainnon mukaan toiseksi tärkeimpiä ovat julkiset tutkimuslaitokset.“

Innovaatioekosysteemissä innovointiin vaikuttavat yritysten kyky löytää keskeisiä ekosysteemikumppaneita ja tehdä yhteistyötä niiden kanssa. Lisäksi yrityksillä on oltava riittävästi pätevyyttä, jotta ne pystyvät sopimaan pelisäännöistä siten, että jokainen ekosysteemiin kuuluva kumppani hyötyy yhteistyöstä.

“Innovaatioekosysteemi asettaa merkittäviä poliittisia haasteita. Politiikalla on varmistettava, että innovaatioympäristö pystyy tarjoamaan kaikki vaadittavat elementit, kuten ekosysteemin integraattorin, rahoituslaitoksen ja sääntelyviranomaisen tunnistamisen”, Ormala sanoo. “Jos näitä kysymyksiä ei huomioida, teollisuuden kilpailukyky voi heiketä, mikä puolestaan heikentää talouskasvua ja työllisyyttä Euroopassa.”

Parhaat käytännöt ja avoin data laajaan käyttöön

IIT-hanke tuottaa uusia keinoja ymmärtää, miten yritykset hallitsevat ja organisoivat innovaatioprosesseja käytännössä. Tutkimusprojektin verkkosivuilla on julkaistu innovaation parhaita käytäntöjä käsittelevä raportti (Innovation Best Practices Report), jossa esitellään tutkimuksessa kerättyjä tietoja.

”Yritysten innovointitarpeella on suurempi merkitys kuin koskaan. Käytännön työkaluja, jotka lisäävät joustavuutta ja nopeuttavat innovaatioprosesseja, ovat esimerkiksi uudet itsenäiset liiketoimintayksiköt, jotka vastaavat innovaatiosta, innovaatiojohtoryhmät ja asiakkaiden osallistuminen heti innovaatioprosessin alusta lähtien”, Ormala sanoo.

Hankkeessa kehitettiin myös avoin tietokanta, jossa koodatut haastattelutiedot ovat vapaasti saatavissa. Avoimen datan ansiosta muut maat ja tutkijat voivat toistaa tutkimuksen ja vertailla innovointikykyään eurooppalaisiin kokemuksiin. Euroopan komissio järjesti sisäisen työpajan, jonka tavoitteena oli perehtyä siihen, miten eurooppalaista innovaatioympäristöä voidaan parantaa IIT-hankkeen tulosten perusteella.

”Meidän 694:ää haastattelua täydentävät 10 tapaustutkimusta ja 400 kyselyvastausta. Tältä kannalta katsottuna IIT-tutkimus on laajin ja kattavin näitä kysymyksiä käsittelevä tutkimus, joka Euroopassa on tehty. Se antaa arvokasta tietoa teollisuuspolitiikan ja muiden poliitikoiden keskeisistä haasteista”, Ormala toteaa.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:
Professori Erkki Ormala, Kauppakorkeakoulu
erkki.ormala@aalto.fi
puh. 040 749 2779

(iit-project.eu)