”Selvitän väitöstutkimuksessani ihmisäänen mahdollisuuksia kannatella sanatonta vuorovaikutusta ja näin elävöittää kokemusta omasta olemassaolosta. Tutkimukseni osoittaa, että ihmiset kykenevät luomaan yhteyttä toisiinsa pelkän sanattoman äänen avulla.
Olen lähtenyt liikkeelle oivalluksesta, että vaikka kyky puhua omista kokemuksistaan on tärkeä osa psyykkistä toipumista, psyykkisen kuormituksen hetkellä kielellinen ilmaisu usein vaikeutuu tai estyy. Ratkaisevaksi muodostuu tällöin kysymys siitä, miten ei-kielellisen vuorovaikutuksen muotoja voidaan tukea.
Kehitin tutkimusprosessini aikana ”äänityön” menetelmän auttaakseni ihmisiä siirtymään turvallisesti sanattoman vuorovaikutuksen piiriin. Viidentoista kerran osallistavan äänityöpajan äänitaltiointien pohjalta muodostuivat tutkimukseni taiteelliset osiot, Hospital Symphonies -teossarja. Tutkin minkälaista yhteyttä sanattoman äänen avulla voidaan luoda toisiin ihmisiin ja kuinka yhteys omaan ääneen syntyy. Pyrin ymmärtämään äänen vuorovaikutuksellista luonnetta nimenomaan hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta.”
”Tilanteissa, kuten psyykkisen hädän hetkellä, joissa tavanomaiset yhteisen viestinnän välineet eli sanat eivät ole käytettävissä, ihmisten välinen kohtaaminen edellyttää virittäytymisen aistimellista taitoa – jota voi oppia, opettaa ja kehittää. Väitän, että sanallisen vuorovaikutuksen estyessä ihmisten välille voidaan luoda sanaton yhteyden kokemus äänellisen virittäytymisen avulla.
Tutkimukseni osoitti, että sanattoman yhteyden muodostumiselle välttämättömiä tekijöitä olivat psykiatrisen sairaalan kontekstissa turvallisuus ja työskentelyn vakaat puitteet. Myös silmät kiinni toimiminen, huomion suuntaaminen äänen keholliseen tuntuun ja toisten ryhmäläisten läsnäolo edistivät yhteistä virittäytymistä. Sanaton kanssakäyminen edellytti osallistujilta uskallusta tuoda omaa ääntään kuuluviin uudella tavalla, mikä vaati totunnaisten toimintatapojen horjuttamista. Tämä ei ole helppoa, etenkään jos henkilö kokee vakavaa mielenterveydellisestä kuormitusta ja kehollista jännittyneisyyttä.
Väitöstutkija Heidi FastTulokset avaavat psykiatrisen hoidon rinnalle työskentelykentän, jollaista hoitotyössä ei ole tähän saakka hyödynnetty. "
Esitän tutkimuksessani, että otollisissa olosuhteissa äänellinen virittäytyminen edistää itsetuntemusta, eheyttävää vuorovaikutusta ja auttaa psyykkistä apua tarvitsevien ihmisten kytkeytymistä jaettuun maailmaan. Väitänkin, että yhteisestä ääntelystä muodostui vuorovaikutuksellisesti erityinen mahdollisuus: samanaikaisesti oman kehon sisällä ja sitä ympäröivänä ilmapiirinä koetun äänitilan avulla on mahdollista kokea yhteenkuuluvuutta ilman hierarkioita ja ihmisten välisiä funktionaalisia rooleja.”
”Väitöstyöni korostaa äänitaiteen ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Se tuo uudella tavalla esiin potilaskokemusten sanattomia ulottuvuuksia ja tuottaa uudenlaista aistimellista tietoa. Tätä kautta tutkimus voi vaikuttaa lukuisiin yhteiskunnallisiin ja kliinisiin käytänteisiin. Kyseenalaistamalla verbaalisen vuorovaikutuksen ensisijaisuutta tulokset avaavat psykiatrisen hoidon rinnalle työskentelykentän, jollaista hoitotyössä ei ole tähän saakka hyödynnetty.
Työ nostaa esiin tasavertaisen kohtaamisen merkitystä psyykkistä apua tarvitsevien ihmisten kohdalla. Väitän, että äänityön menetelmä lisää myös psykiatrian ammattilaisten ymmärrystä potilaiden vuorovaikutusmahdollisuuksista. Sillä voitaneen auttaa monia haavoittuvassa asemassa olevia ihmisryhmiä. Horjuttamalla tavanomaisen vuorovaikutuksen rakenteita työ näyttää psykiatrisen toimintaympäristön uudessa valossa.
Sanaton ääntely ja äänen kuunteleminen voi herkistää meitä kohtaamisen taidolle paitsi ihmisten välisissä kohtaamisissa, myös kohtaamisessa ihmisen ja luonnon välillä sekä kohtaamisissa, joissa joudumme kasvotusten jonkin sellaisen kanssa, mitä emme voi täysin ymmärtää. Kohtaamisen eri aistimellisten ulottuvuuksien merkitys on erityisen tärkeä normaalin sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeutuessa poikkeusaikoina.”
Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialan, ja erityisesti HUSin Psykiatriakeskuksen, sekä sen piirissä hoitoa saaneiden ihmisten kanssa. Tutkimus on saanut ensimmäisenä Suomessa HUS-tutkimusluvan taiteelliselle tutkimukselle.
Heidi Fastin väitöskirja Ihmisääni ja virittäytymisen taito. Sanattoman äänellisen kohtaamisen merkitys psyykkistä apua tarvitsevien ihmisten kokemuksissa tarkastettiin Aalto-yliopistossa 6. toukokuuta 2022.
Yhteystiedot:
Projektitutkija Heidi Fast, heidi.fast@aalto.fi, 0447428297
Radioesseessä etsitään sanattoman äänen avulla yhteyttä psykiatrista hoitoa saaneiden ja hoitavien ihmisten välillä. Tutkimus on saanut ensimmäisenä Suomessa HUS-tutkimusluvan taiteelliselle tutkimukselle.
Koneen Säätiön podcast-haastattelussa laulu- ja nykytaiteilija, taiteen laitoksen väitöstutkija Heidi Fast kertoo taiteellisesta tutkimuksestaan.
