������

Projektitutkija, KTT Juha Eskelinen, taloustieteen emeritusprofessori Pekka Ilmakunnas ja logistiikan professori Markku Kuula, kaikki Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta, ovat tutkineet työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyttä. He tarkastelevat aihetta sekä työntekijöiden että yritysten näkökulmasta Työhyvinvoinnin tuottavuusvaikutukset tutkimuksen valossa -artikkelissaan.

Työhyvinvoinnin tuottavuusvaikutukset ja keinot parantaa työoloilla tuottavuutta ovat olleet yhteiskunnan päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välisen keskustelun aiheena jo sadan vuoden ajan. Yksittäisten, varsinkin yksilöön kohdistuvien työhyvinvoinnin vahvistamiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutus työhyvinvointiin näyttäisi olevan varsin pieni ja lyhytkestoinen. 

”Jos työolot ja toimintakulttuuri eivät samalla kehity, työpaikalla vallitsevat systeemiset voimat näyttävät palauttavan tilannetta kohti edeltävää tilaa. Tulokset organisaatiotasoisten toimenpiteiden vaikutuksista kuitenkin indikoivat, että työhyvinvointiin ja tuottavuuteen voidaan vaikuttaa”, sanoo Juha Eskelinen. 

Tutkijoiden selvityksen mukaan työhön itseensä ja sen järjestelyihin kohdistuvien toimenpiteiden vaikuttavuus näyttää olevan yksilötasoisia toimenpiteitä vahvempi ja pitkäkestoisempi. ”Ei ole kuitenkaan syytä pitää yksilötasoisten voimavarojen vahvistamiseen tähtääviä toimia joutavina. Niillä saattaa olla paikkansa osana organisaation suoritusta kehittäviä toimenpiteitä”, Eskelinen jatkaa.

Henkilöstön kuunteleminen ja kuuleminen tärkeää

Työhyvinvointia ja työoloja on jo vuosikymmenten ajan pyritty parantamaan eri tavoin. Monien syiden takia on vaikea arvioida, paljonko tuottavuutta voidaan parantaa työhyvinvointiin tai johtamiseen kohdistuvilla toimenpiteillä. Työhyvinvointi on monitahoinen ilmiö, jolle ei voi asettaa yhtä kvantitatiivista mittaria, vaan tutkimuksissa on käytetty useita vaihtoehtoisia, useimmiten subjektiivisia mittareita.

Erilaisia työhyvinvointiin ja työolojen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä tutkittaessa on selvinnyt, että toimenpiteiden vaikutukset ovat jääneet lyhytkestoisiksi. Niiden hyöty on ollut suurimmillaan kolmen kuukauden aikana toimenpiteen jälkeen, minkä jälkeen vaikutus on nopeasti vähentynyt. Tutkimuksissa on kuitenkin päädytty siihen, että kolmen kuukauden aikana saatu hyöty ylitti toimenpiteiden kustannukset.

”Vaikka emme pystyneet osoittamaan, että työhyvinvointi lisäisi tuottavuutta, voidaan katsauksemme perusteella todeta, että työhyvinvointi on keskeinen tekijä hyvin menestyvien yksilöiden ja organisaatioiden taustalla. Työhyvinvointia ei voida ylläpitää johtamistemppujen avulla, vaan siihen päästään pitkäjänteisellä henkilöstöä arvostavalla johtamisella, jota voidaan tukea muilla hyvinvointia edistävillä toimilla”, sanoo Pekka Ilmakunnas.

Artikkeli on julkaistu AkavaWorksin julkaisusarjassa ja se on osa Akavan .

-artikkeli