ºÚÁÏÍø

Uutiset

Ihmisten, kasvien ja pölyttäjien kampus

Otaniemen kampusluontoa hoidetaan monimuotoisuus ja luontotyyppien ominaislajisto huomioiden. Uhanalaisia luontotyyppejä ja niiden vaarantunutta lajistoa voidaan tukea muun muassa monimuotoisia uuselinympäristöniittyjä perustaen. Niityistä pölyttäjät saavat ravintoa eri aikaan kukkivan kasvillisuuden turvin.
Ahomansikka
Ahomansikkaa kampuksen ytimessä. Kuva: Minttu Somervuori / ACRE

Otaniemen kampuksella ulkoalueiden hoidossa käytetään niittykasvilajistoa tukemaan alueen monimuotoisuutta. Uuselinympäristöinä perustettujen niittyjen luontaiset esikuvat löytyvät suomalaisista perinnemaisemista; kalliokedoista tai vaikkapa paahteisista niityistä. Niityt tarjoavat elinympäristön lukuisille kasvi- ja eläinlajeille, mukaan lukien monet harvinaiset perhoset ja muut hyönteiset. Niittyalueet eivät ole ainoastaan visuaalisesti kauniita ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita perinnemaisemia, vaan ne ovat myös välttämättömiä monille uhanalaisille lajeille, kuten useille pölyttäjille. Pölyttäjät, jotka tarvitsevat monipuolista ravintoa koko kasvukauden ajan, saavat sitä erityisesti monilajisten niittyjen kasvillisuudesta.

Niittykukkia
Niitty Dipolin lähellä. Kuva: Minttu Somervuori / ACRE

Suomalaiset luonnonkasvit ovat olennainen osa niittyjen monimuotoisuutta ja maisemallista kulttuuriperintöämme. Vaikka ketojen ja niittyjen kasvillisuus on Suomen luonnossa luontaisesti viihtyvää, niiden säilyttäminen vaatii kasvupaikkojen suojelua ja hoitoa. 

Monia niityillä viihtyviä kasvilajeja uhkaa elinympäristöjen katoaminen ja metsittyminen sekä kilpailu vieraslajien kanssa. Kampuksella vieraslajitorjuntaa on tänä keväänä tehty mm. japanintatarin, jättiputken ja lupiinin osalta. Niittyjä on muodostumassa esimerkiksi Dipolin ympäristöön.

Pölyttäjät ovat ekosysteemin selkäranka

Pölyttäjä kampuksella
Pölyttäjä ja mäkimeirami, taustalla A Bloc -kauppakeskus. Kuva: Minttu Somervuori / ACRE

Pölyttäjät ovat elintärkeitä koko ekosysteemin toiminnalle. Niiden merkitys kasvien lisääntymiselle, sadon muodostumiselle ja myös ihmisten ruuantuotannolle on korvaamaton. Kuitenkin pölyttäjäkannat ovat monin paikoin romahtaneet muun muassa elinympäristöjen katoamisen myötä. 

Pölyttäjäystävällisten elinympäristöjen luominen ja säilyttäminen on keskeinen toimenpide luonnon monimuotoisuuden ja koko ekosysteemin toiminnan turvaamiseksi. Kampuksella tämä on huomioitu suosimalla monilajisia ympäristöjä ja tarjoamalla pesäpaikkoja luonnonvaraisille pölyttäjille. Lisäksi esimerkiksi niittyalueiden niittoajankohtaa ja -tiheyttä säädellään siten, että kukkivat kasvit saavat riittävästi aikaa tuottaa siemeniä ja tarjota ravintoa.

Lue lisää kampusluonnosta

Ilmakuva Otaniemen kampusalueen puistosta ja rakennuksista.

Otaniemen kampuksen ulkoalueiden suunnitteluohje

Suunnitteluohjeen tavoitteena on kehittää ulkoympäristöjä, jotka tukevat yliopiston toimintoja sekä luonnon ja ihmisten hyvinvointia.

Kestävä kehitys
Istutustyöpaja

Osallistavan budjetoinnin projekti huipentui iloiseen istutustyöpajaan

"Yksi euro jokaiselle opiskelijalle" -osallistavan budjetoinnin projekti huipentui toukokuun puolivälissä pidettyyn istutustyöpajaan uusien puutarhapenkkien äärellä. Osallistava budjetointi jatkuu uuden projektin muodossa myös tänä syksynä.

Uutiset
  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kolme Aallon huppareihin pukeutunutta opiskelijaa oleskelee tiiliseinän ja pallojen luona
Kampus Julkaistu:

Erottaudu värikkäillä kouluhuppareilla ja -kangaskasseilla

Aalto University Shopista löydät koulukohtaisen huppari- ja kangaskassimalliston, joka on tarkoitettu opiskelijoille, henkilöstölle ja alumneille.
kestävällä tiellä
Kampus, ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Yliopisto Julkaistu:

Teemakuukausi kannustaa liikkumaan kestävästi

Toukokuussa Otaniemessä on tarjolla monenlaisia tapahtumia ja tempauksia muistuttamaan kestävistä valinnoista liikkumisessa.
Opiskelijajoukko ulkojuhlassa Aalto-yliopiston kampuksella, värikkääseen opiskelijatakkiin pukeutunut henkilö ottaa selfien konfettisateessa.
Kampus Julkaistu:

Kampusvisio vuodelle 2050 päivitetään tänä vuonna

Millainen on tulevaisuuden kampus? Kampusvisio ohjaa yliopiston kampuksen pitkän aikavälin kehittämistä.
Vasemmalla värikäs 100 sanaa -sarjan tausta. Oikealla muotokuva, Kira Vesikko.
Yliopisto Julkaistu:

Kira Vesikko edistää neuromoninaisuuden huomioivia kokouskäytäntöjä

100 sanaa -sarjassa Sähkötekniikan korkeakoulun viestinnän asiantuntija kertoo, miten hän edistää yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta työssään.