Ihmisten kritiikki vallitsevaa ruokajärjestelmää kohtaan näkyy lähi- ja luomuruuan suosiona
Kauppatieteiden maisteri Galina Kallio tarkastelee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 5. lokakuuta tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan ruokapiiritoimintaa suomalaisen ruoantuotannon vallitsevan järjestelmän haastajana. Kallion laajasta etnografisesta aineistosta vuosilta 2010–2017 selviää, miten ruokapiiritoiminta sai alkunsa ja kehittyi uudeksi vaihdannan muodoksi. Ruokapiireissä kotitaloudet organisoituvat keskenään ja rakentavat itse suorat yhteydet maatiloille.
“Ruokapiiritoiminta ei kumpua pelkästään ruoantuotantoon liittyvistä huolista, vaan taustalla on moninainen joukko tarpeita. Monet ihmiset kaipaavat yhteisöllisempää, oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Lisäksi monikaan ei koe voivansa vaikuttaa arjen asioihin riittävästi kuluttajina ostosten kautta tai kansalaisina äänestämällä”, Kallio sanoo.
Kallio selvitti tutkimuksessaan ruokapiirejä uudenlaisena organisoitumisen tapana. Tämän tyyppistä toimintaa on liiketaloustieteiden ja organisaatiotutkimuksen piirissä tutkittu vasta vähän. Aiempi tutkimus on keskittynyt vakiintuneiden organisaatioiden kuten yritysten ja järjestöjen tarkasteluun, vaikka markkinataloutta haastetaan monimuotoisen järjestäytymisen kautta.
”Ruokapiireissä tuotteiden arvonluonti, tuottajan ja kuluttajan perinteiset roolit sekä vaihdannan rytmi poikkeavat tavanomaisesta. Joukkoistamisen avulla ja uusien vaihdantakäytäntöjen kautta tavoitellaan yhteiskunnan pysyvää muutosta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista”, Kallio kertoo.
Kallion tutkimuksesta käy ilmi, että ruokapiirien synty heijastelee laajempia huolia nykymuotoisen ruokajärjestelmän kestämättömyydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta.
“Tällä hetkellä vallitseva ruokajärjestelmä tuottaa yli kolmasosan globaaleista kasvihuonepäästöistä. Tehomaatalouteen perustuvaan ruoantuotantoon ja globaaleihin jakeluketjuihin liittyy lukemattomia ongelmia, joista kärsivät eläimet, ihmiset sekä maaperä”, tiivistää Kallio.
Kotitaloudet muovaavat vaihdon tapoja
Kallion mukaan kasvava ilmiö heijastuu muillakin kulutuksen osa-alueilla. Markkinataloutta haastetaan vertaistalouden, jakamistalouden, yhteisötalouden ja solidaarisuustalouden keinoin. Uusien käytäntöjen synnyttäminen vaatii myös vanhasta pois oppimista ja irti päästämistä.
“Markkinatalouden ja vaihtoehtoisen talouden rytmit ovat hyvin erilaiset. Siirryttäessä pois pitkistä jakeluketjuista kohti suoria vaihdantasuhteita pitää oppia, ettei kaikkia ruoka-aineita ole saatavilla ympärivuotisesti ja -vuorokautisesti”, sanoo Kallio. ”Kun markkinataloudessa tämä nähdään helposti kuluttajan valinnanvapauden rajoittumisena, ruokapiireissä luonnonmukaisten rytmien noudattamista arvostetaan.”
Kallion tutkimus haastaa markkina-käsitteen hallitsevuuden talouskeskusteluissa ja peräänkuuluttaa monimuotoisempaa ja -alaisempaa talouskeskustelua. ”Markkinavaihdanta on vain yhdenlainen tapa organisoida taloutta, mutta meidän pitäisi nähdä taloudellinen toiminta paljon moninaisemmin ja tunnustaa myös vaihtoehtoiset tavat organisoida taloutta”, korostaa Kallio.
KTM Galina Kallion organisaatiot ja johtaminen -aineen väitöskirja “Näkyvät kädet – etnografinen tutkimus ruokapiiritoiminnan synnystä uudeksi vaihdannan käytännöksi” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 5.10.2018.
äپٴᲹ:
Galina Kallio
galina.kallio@aalto.fi
puh. 050 589 7858
Lue lisää uutisia
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.
Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”
Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.