Ilmastonmuutos ja korona vaativat jarrua – mutta eteenpäinkin on uskallettava
Korona kiilasi jo alkuvuodesta ilmastonmuutoksen ohi monen ihmisen ykköshuolenaiheena. Kahdella ongelmalla on kuitenkin myös paljon yhdistäviä tekijöitä, ja yksi niistä on tarve painaa nopeasti jarrua.
Ilmastonmuutoksen taloudelliset kustannukset ovat sitä suuremmat mitä nopeammin vaikutukset tulevat. Jos Grönlannin jääpeite sulaa tulevina vuosikymmeninä, merenpinta voi nousta globaalisti 6–7 metriä, mikä olisi katastrofi isolle osalle maapalloa. Jos sulaminen tapahtuu seuraavan 1000 vuoden aikana, vaikutuksiin voidaan varautua ja taloudelliset ja inhimilliset kustannukset jäävät pienemmiksi.
Myös koronaepidemiassa taudin etenemisen jarruttaminen on hyödyksi, jos tautia ei voi tukahduttaa. Näin yhteiskunta ehtii sopeutumaan tautiin.
Koronan ja ilmastonmuutoksen suurin yhteinen nimittäjä on se, että päätöksiä tehdään osin tuntemattomalla maaperällä, terra incognita. Koronatauti on alussa tuntematon: emme tiedä kuinka moni on sairastunut ja sitä kautta olemmeko jo ylittäneet kriittisen pisteen, jonka jälkeen terveydenhuolto ei voi ottaa vastaan kaikkia sairastuneita. Samoin ilmastonmuutoksessa emme tiedä, mikä lämpötila esimerkiksi sulattaa jäätiköt. Ehkä sulaminen on jo peruuttamaton.
Katastrofien hallinnassa kriittisten pisteiden pelko perustelee jyrkät toimet, kuten hallituksen nyt toteuttamat. Koronan suhteen tiedämme jo, ettei kriittistä pistettä ole vielä Suomessa ylitetty ja terveydenhuolto kestää. Informaation lisääntyminen perustelee talouden rajoitustoimien asteittaisen purkamisen, mikä sekin on hallituksen valitsema politiikka.
Nyt valittua politiikkaa voisi verrata luisteluun ohuella jäällä. Korona pakotti meidät rannalle, mutta koska taloudessa rannalle jääminen johtaa ennennäkemättömiin kustannuksiin, on kokeiltava, uskaltauduttava ohuelle jäälle. Pelko jään rikkoutumisesta ohjaa kohti rantaa, mutta jään kestäminen kannustaa kokeilemaan asteittain pidemmälle. Risahdukset jäällä pakottavat kääntymään, mutta jos jää kestääkin, niin uudelleen ja yhä kauemmaksi on yritettävä. Tämän hallitus on koronakriisissä ymmärtänyt oikein.
Ilmastokriisissä ensimmäinen käännös kohti rantaa on vielä tekemättä. Päästöihin kohdistuvia sulkutoimia ei pidetä koronakriisin tapaan välttämättöminä. Ei, vaikka ne ovat tuntemattoman edessä vahvasti perusteltuja, kunnes tiedämme enemmän.
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.