Jan Blech suunnittelee ohjelmistoja uuteen teolliseen vallankumoukseen
Minkälaista tutkimusta teet ja miksi?
Toimin työelämäprofessorina Aalto-yliopiston uudessa monitieteellisessä Factory of the Future-yksikössä, joka pyrkii yhdistämään tutkimusmaailman ja valmistusteollisuuden. Tavoitteenamme on tarjota innovaatio-, tutkimus- ja koulutusalusta edistyksellisille tietojärjestelmille, joita voidaan soveltaa tulevaisuuden tuotantojärjestelmiin. Tulevaisuuden tehtaissa tietotekniikan, sähkötekniikan ja konetekniikan alat liittyvät kiinteästi yhteen.
Oma tutkimukseni keskittyy tietojärjestelmäarkkitehtuuriin ja formaaleihin menetelmiin. Olen kiinnostunut ohjelmistojen suunnittelusta ja niiden empiirisestä analyysistä, mutta myös matemaattisten menetelmien hyödyntämisestä sen todistamisessa, että tietty järjestelmä täyttää sille asetetut vaatimukset. Yksi tutkimushaaste on joustavien ohjelmistojen suunnittelu siten, että taataan ohjelmiston turvallisuus ja robottien ja koneiden vasteaika.
Miten sinusta tuli tutkija?
Taustani on tietojenkäsittelytieteessä, ohjelmointikielissä ja formaaleissa menetelmissä. Valmistuttuani maisteriksi Karlsruhen yliopistosta jatkoin tohtoriopintoja vastaavalla alalla, ja valmistuin tohtoriksi Kaiserslauternin yliopistosta. Olen työskennellyt tutkijana yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa Saksassa, Ranskassa ja Australiassa. Ennen Aalto-yliopistoon siirtymistä toimin asiantuntijatehtävissä autoteollisuudessa. Pidän yliopiston ilmapiiristä ja tutkijan työn tarjoamasta vapaudesta.
Sanoisin, että teollisuuden ja akateemisen maailman yhdistämisestä on tullut työni tärkein elementti. Tavoitteeni on tehdä jokaisesta projektistani sekä kaupallisesti että akateemisesti houkutteleva.
Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?
Kestävyys ja kärsivällisyys. Joskus kestää kauan, ennen kuin näkee työnsä tulokset. Erityisesti kun tavoitteena on kehittää käytännön sovelluksia, saattaa viedä aikaa, ennen kuin teollisuus ottaa tulokset käyttöönsä ja niistä tulee hyödyllisiä.
Mitä odotat tulevaisuudelta?
Olemme keskellä uutta teollista vallankumousta, ja teollisuusautomaatio on äärimmäisen kiinnostava ala. Seuraan mielenkiinnolla sen kehityskulkuja: esimerkiksi tietotekniikka ja perinteiset tekniikan alat liittyvät tiiviisti yhteen mobiililaitteissa ja roboteissa. Tekoäly, esineiden internet, adaptiiviset ohjelmistot, virtuaalitodellisuus ja virtuaalivahvisteinen todellisuus tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia ihmisen ja koneen väliselle vuorovaikutukselle myös tuotantoteollisuudessa. Odotan näkeväni, mitkä näistä teknologioista tulevat laajaan käyttöön.
Jan Blech aloitti Professor of Practice -tehtävässä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa 1.2.2019.
Lue lisää uutisia
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Apulaisprofessori Jiancheng Yang kehittää parempia terveydenhuollon ratkaisuja tekoälyn avulla
Yang on yksi yhdeksästä Suomen ELLIS-instituuttiin liittyneistä ryhmänjohtajista.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.