Kartanot ovat vaikuttaneet Helsingin kaupunkirakenteeseen
Ranja Hautamäki tarkasteli ensimmäisessä Aalto-yliopistossa tehdyssä maisema-arkkitehtuurin väitöstutkimuksessa 27 helsinkiläiskartanon muutoksia 1800-luvun lopulta nykypäivään. Kaupungistuminen on jättänyt kartanoihin jälkensä, mutta samalla ne ovat painaneet leimansa kaupunkiympäristöön ja tulleet osaksi kaupunkilaisten arkea sekä virkistysalueita.
Kartanot ovat säilyneet kaupungistumisen myötä eri tavoin.
– Tuomarinkylä-Haltialan säilymistä ovat tukeneet kaupunkisuunnittelun linjaukset Vantaanjokilaakson kehittämisestä vihervyöhykkeenä. Alue myös sijaitsee kaupunkirakenteen reunalla ja suurimpien rakentamispaineiden ulkopuolella. Sen sijaan Yliskylän maiseman kohtalona on ollut ostoskeskuksen rakentaminen, ja Greijuksen kartano on jäänyt Vihdintien leventämisen alle, Hautamäki kertoo.
Aktiivista kehittämistä tarvitaan
Kartanoympäristöjen säilyminen on vaatinut pitkäaikaista työtä. Kulttuuriympäristöselvitykset alkoivat 1970-luvulla, ja kartanomaisemien kaavallinen suojelu ja kunnostus ovat voimistuneet 1990-luvulta lähtien. Toisaalta uhkana on varsinkin 2000-luvun alusta ollut samoista alueista kilpaileva kaupunkirakentaminen. Yksi viimeaikaisista uhkista on kartanokiinteistöjen myynti kaupungilta yksityisille.
Hautamäki näkee kartanoiden kulttuuriperinnön vaalimisen tärkeänä. Arvokkaimmat kokonaisuudet tulisi säilyttää jälkipolville ja historiallisia kartanomaisemia tulisi kehittää osana kaupunkia. Tähän tarvitaan eri suunnittelutasojen ja hallinnonalojen yhteistyötä.
– Helsingissä tehty työ kaavasuojelun ja kartanopuistojen kunnostuksen edistämiseksi antaa hyvän lähtökohdan myös jatkolle. Nyt tarvitaan kuitenkin keskustelua erityisesti kartanoympäristöjen maisemallisista arvoista ja niiden huomioimisesta tiivistyvässä kaupunkirakenteessa.
Suojelun pitäisi olla aktiivista kehittämistä ja muutoksen ohjaamista. Kartanot ovat osa pääkaupunkiseudun historiaa ja helsinkiläistä maisemakulttuuria.
– Kartanoympäristöt ovat kaupunkisuunnittelun voimavara ja hieno mahdollisuus kaupunginosien identiteetin vahvistamiseen.
³Õä¾±³Ùö²õ³Ù¾±±ô²¹¾±²õ³Ü³Ü²õ
Ranja Hautamäen väitöskirja Kartanot kaupungissa. Helsingin kartanoympäristöjen kaupunkimaistuminen, säilyttäminen ja yhteensovittaminen kaupunkirakenteeseen tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 8.1.2016 klo 12, E-Sali, Otakaari 1, Espoo. Vastaväittäjänä toimii professori Harry Schulman Helsingin yliopistosta.
Väitöskirjojen tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta , tiedustelut artsbooks@aalto.fi tai puh. 050 313 7086.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Ranja Hautamäki
puh. 040 725 1191
ranja.hautamaki@kolumbus.fi
Lue lisää uutisia
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.
Digiklinikka paransi hoidon saatavuutta Pohjanmaalla – vaikutuksia tutkittiin poikkeuksellisen laajassa satunnaistetussa kokeilussa
Aalto-yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Turun yliopiston tutkijat selvittivät, millaiset ihmiset käyttivät perusterveydenhuollon chat-palveluita ja miten ne vaikuttivat palveluiden käyttöön Pohjanmaan hyvinvointialueella.